Viljelykasvit kasvavat rehevästi

Syysöljykasvit kukkivat ja ruis on tähkällä

Syysöljykasvit kukkivat keltaisenaan jo neljättä viikkoa ja alkavat pikkuhiljaa lopetella kukintaansa. Kukkivat kasvustot ovat houkutelleet runsaasti pölyttäjiä. Kasvustoissa on kuitenkin vaihtelua, ja niiden kunto vaihtelee välttävästä hyvään. Syysöljykasvialaa jouduttiin uusimaan 5–80 %:lla kylvetystä alasta, eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kymenlaaksossa.

Syysviljoista ruis on tullut tähkälle ja kukkii eli heilimöi näinä päivinä. Syysvehnät ovat lippulehtivaiheessa ja tulossa tähkälle viikon parin kuluessa. Kasvustot ovat reheviä, ja niiden kunto arvioidaan tyydyttävästä hyvään. Kostea sää on edistänyt tautien leviämistä, ja niiden oireita on alkanut näkyä lisääntyvässä määrin lehdissä. Erityisesti syysvehnät tarvitsevat nyt tautisuojausta, koska kostea säätyyppi jatkuu ja kasvuaikaa on vielä paljon jäljellä.

Syysruista jouduttiin huonon talvehtimisen takia rikkomaan ja kylvämään uudelleen muilla kasveilla eri puolilla Suomea 5–10 % alasta, eniten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Syysvehnäalaa vastaavasti piti uusia 5–50 % kylvetystä alasta, eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.

Kevätkylvökset hyvässä kasvun alussa

Kevätkylvöt on sateen aiheuttamien keskeytysten jälkeen saatu pääsääntöisesti tehtyä, tai ne ovat vielä vähän kesken eri puolilla Suomea. Lapissa kevätkylvöjä on päästy vasta aloittelemaan. Viimeisimpänä on kylvetty ohraa ja kevätrypsiä sekä luonnonhoitonurmia, riistapeltoja ja maisemapeltoja.

Kevätviljat ovat orastuneet tasaisesti, kasvustot ovat pensoneet hyvin ja ovat tiheitä. Kevätviljojen oraat arvioidaan laajalti eri puolilla Suomea hyviksi. Joitakin aikaisia, huhtikuun puolella tehtyjä kylvöjä on jouduttu kylvämään uudestaan johtuen huonosta orastumisesta ja epätasaisuudesta. Uusintakylvöjä on jouduttu tekemään etenkin eteläisessä Suomessa noin 1–5 %:lla huhtikuussa kylvetystä kevätvilja-alasta, eniten Varsinais-Suomessa, noin 15 %:lla kylvetystä alasta.

Kevätviljat kehittyvät vauhdilla, mutta samalla rikkakasvit itävät ja taimettuvat nyt myös runsaasti. Pelloilla on aloitettu rikkakasvien torjuntoja, ja torjuntojen arvioidaan onnistuvan nyt hyvin kosteuden myötä, joskin sateet viivästyttävät ja keskeyttävät niiden tekemistä. Kosteuden myötä myös lehtilaikkutautien riski kasvaa, ja se vaatii kasvustoissa nyt tarkkaa seurantaa.

Kevätöljykasvit, rapsi ja rypsi sekä herne ja härkäpapu ovat taimettuneet hyvin. Rapsia ja rypsiä uhkaavat kuitenkin tuholaiset, joten kasvustojen tarkkailu on tällä hetkellä tärkeää. Kasvustoissa on havaittu etenkin kaalikoita ja jonkin verran kirppoja. Tärkeintä on rapsikuoriaisen seuranta kehittyvissä nupuissa, kun kasvustot ovat ruusukevaiheessa. Rapsikuoriaiset vioittavat kehittyviä kukkanuppuja, mikä voi pahimmillaan verottaa satoa merkittävästi. Mahdollisiin torjuntatoimiin joudutaan ryhtymään, jos kuoriaismäärät ylittävät torjuntakynnyksen.

Pelloilla on jo havaittu haitallisten vieraslajien, kuten rikkakananhirssin ja viherpantaheinän, taimia. Myös tämä vaatii viljelijöiltä tarkkavaisuutta ja huomioimista torjunnassa, jotta nämä aggressiivisesti leviävät rikkakasvit eivät pääse hallitsemattomasti valtaamaan peltoja.

Säilörehun korjuu alkamassa

Ensimmäistä säilörehusatoa on alettu korjaamaan viime viikolla Etelä-Suomessa, ja yleisimmin korjuu pääsee täyteen vauhtiin eri puolilla Suomea tällä ja ensi viikolla. Korjuussa ollaan täten normaalissa aikataulussa.

Nurmisadosta on tulossa tyydyttävä tai hyvä. Toukokuun viileät säät hidastuttivat nurmen kehitystä, ja nurmen kasvu pääsi vauhtiin vasta viimeisen parin viikon aikana. Korjuuolosuhteet ratkaisevat laadun. Epävakaiset säät ja sateiden aiheuttamat keskeytykset heikentävät laatua. Juhannusviikolle ennustettu poutajakso lupaa kuitenkin hyvää nurmen korjuulle. Kuivaheinän korjuu ajoittunee juhannuksen jälkeiselle viikolle.

Juhannukseksi kotimaista varhaisperunaa, vihanneksia ja mansikoita  

Varhaisperunaa on saatu kevään juhlapöytiin jo jonkin aikaa, ja tarjonta lisääntyy koko ajan. Juhannukseksi saadaan siten hyvin kotimaista varhaisperunaa. Kesäperunan ja muiden perunoiden, kuten varasto- ja tärkkelysperunan, istutukset on tehty, ja peruna on taimettumassa hyvin. Sateet tulivat perunalle suotuisaan aikaan, ja riittävän kosteuden myötä peruna lähtee hyvään kasvuun.

Varhaisvihanneksista on saatavilla kausihuoneissa viljeltyjä kotimaisia nippuvihanneksia, kuten porkkanaa, sipulia ja punajuurta. Myös avomaan salaattia alkaa olla tarjolla. Raparperin satokausi jatkuu parhaimmillaan. Sen sijaan kotimaisen parsan saanti loppuu juhannukseen.

Viileähkö sää on suosinut muun muassa kaalien kasvua pelloilla, ja kehitys on ollut tasaista. Joillakin vihanneksilla, kuten istukassipulilla, kehitys on ollut selvästi hitaampaa verrattuna viime vuoteen. Peltoviljeltyä varhaisporkkanaa päästään nostamaan juhannuksen jälkeen.

Mansikkaa valmistuu pääasiassa kasvutunneleista, mutta ensimmäiset erät avomaan mansikkaa saadaan poimittua juhannuksen tienoilla. Mansikalla on ollut jonkin verran talvivaurioita eri puolella Suomea, mutta sato-odotukset ovat silti normaalit. Myös kesän ensimmäiset vadelmat kypsyvät kasvutunneleissa juhannuksen aikoihin. Herukalla on ollut hyvin runsasta kukintaa etenkin Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joten sen satotoiveet ovat korkealla.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria-keskusten asiantuntijoiden antamien tietojen pohjalta.

Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan torstaisin, seuraava tiedote julkaistaan 26.6. 
Heinäkuussa pidetään tauko, jonka jälkeen julkaistaan tiedote elokuussa 21.8. ja viimeinen syyskuussa 25.9.

Katsaukset ovat myös luettavissa ProAgrian sivuilta.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria-keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo

Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Laura Jäntti 044 481 1100

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS)

Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402
Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Niiro, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa

Ville Myllylä 050 598 7228

ProAgria Keski-Suomi

Lauri Lehtilä 040 587 3245, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi

Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042

Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Marja Nevalainen 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL)

Emil Hästbacka, 044 431 4212

ProAgria Pohjois-Suomi

Marika Sohlo 043 8266 494, nurmet Olli Valtonen, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap

Joachim Regårdh 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL)

Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920