Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote kesäkuu 2025

Eetvartti 2/2025 on julkaistu

Ajankohtaista Eetvartti – Espoon toimintaympäristökatsauksessa:

• Digioppimisen iloa ja luovuuden lentoa! Kokemuksia Digi-ilo-kehittämishankkeesta
• Toimintaympäristön tila Espoossa 2025 -aineisto antaa kokonaiskuvan Espoon tilasta ja kehityksestä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat ensimmäistä kertaa mukana jokaisessa tarkastelussa.
• Henkilöstön käyttämät henkilöstöedut ja toiveet niiden kehittämiseksi
• Kuutoskaupungit tiivistivät yhteistyötä palvelujen vertailussa
• Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävillä sekä Kehä III:n seurantavyöhykkeellä, marraskuun 2024 tilanne

Varttitiedot I neljännes 2025:

• Espoon väestö oli vuoden 2025 maaliskuun lopussa ennakkotietojen mukaan 322 180 asukasta
• Työttömyyden kasvu jatkui vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy pandemia-ajan huippua
• Asuntotuotannossa piristymisen merkkejä ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu

Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2024 -tietoisku on valmistunut

Vuonna 2024 Espoon asukasmäärä kasvoi 6 907 hengellä ja oli vuoden lopussa 320 931. Suuralueista eniten väestö kasvoi Suur-Leppävaarassa 1 635 hengellä. Asukaslukuun suhteutettuna kasvu oli suurinta Suur-Matinkylässä. Lisätietoja väestöstä pienalueittain ja ikäryhmittäin Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2024 -tietoiskussa.

Espoon väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli vuonna 2024 kokonaismuuttovoitosta (5 304 henkeä) kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 651 henkeä)

Vuonna 2024 kotimaasta tuli muuttovoittoa 1 974 henkeä, muuttovoitto pieneni 422 henkeä vuotta aiempaan nähden. Ulkomailta tuli 3 330 henkeä muuttovoittoa, mikä oli 1 659 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Syntyneitä oli 3 458 ja kuolleita 1 807.

Lue lisää Väestörakenne ja väestönmuutokset -sivulta

Tutustu Espoon väestönmuutostilastoihin (syntyneet, kuolleet, muuttoliike) PowerBI-esityksenä

Espoon väkiluku oli huhtikuun 2025 lopussa ennakkotietojen mukaan 322 750

Tammi-huhtikuun 2025 aikana Espoon väestö kasvoi 1 810 asukkaalla tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan, mikä on noin 340 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024. Tammi-huhtikuussa 2025 kuntien välinen nettomuutto oli noin 10 asukasta suurempi kuin vuosi sitten vastavana aikana.

Espoon väestöä lisäsi eniten tammi-huhtikuussa 2025 nettosiirtolaisuus (45 prosenttia). Toiseksi eniten väestöä lisäsi luonnollinen väestönkasvu (28 prosenttia), mutta kuntien välinen muutto lisäsi väestöä lähes yhtä paljon, 27 prosenttia.

Espooseen syntyneiden lasten määrä (1 110 lasta) oli 30 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja kuolleiden määrä (noin 670 henkeä) oli noin 20 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys lisäsi väestöä 50 henkeä vuotta aiempaa vähemmän.

Tammi-huhtikuussa koko Suomen väestö kasvi yhteensä 5 560 hengellä. Helsinki kasvoi Suomen kaupungeista määrällisesti eniten (noin 3 420 asukkaalla), mikä oli 61,6 prosenttia koko maan kasvusta. Espoo kasvoi seuraavaksi eniten 1 810 asukkaalla. Espoon kasvu oli kaupungin väestöstä 0,56 prosenttia, mutta koko maan kasvusta 32,6 prosenttia. Kolmanneksi eniten väestöä sai lisää Vantaa (noin 900 asukasta). Neljänneksi eniten väestö kasvoi Turussa (noin 460 asukasta). Seuraavalla sijalla oli 32 400 asukaan kunta Kangasala, jossa väestö kasvoi 330 hengellä – ja joka siten jätti taakseen Tampereen, jossa väestö kasvoi 290 hengellä.

Luonnollinen väestönkasvu oli suurinta Espoossa (noin 450 henkeä), seuraavaksi Helsingissä (noin 290 henkeä), sitten Vantaalla (150 henkeä) ja Oulussa (noin 120 henkeä). Suurista yli 100 000 asukkaan kaupungeista luonnollinen väestönmuutos oli negatiivista Lahdessa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Maahanmuuton ansiosta väestö kasvoi suurissa yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa lukuun ottamatta Jyväskylää. Jyväskylässä väestö väheni 130 hengellä. Alle 100 000 mutta yli 50 000 asukkaan kaupungeista vain kolmessa väkiluku kasvoi, Seinäjoella (170 asukkaalla), Rovaniemellä (80 asukkaalla) ja Porvoossa (50 asukkaalla). Väestö kasvoi Suomen 308 kunnasta vain kolmasosassa.

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Espoon työvoimasta 10,8 % työttömänä

Huhtikuun 2025 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 17 723 ja työttömien osuus työvoimasta oli 10,8 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 11,5 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1494 ja 50 vuotta täyttäneitä 5502. Naisia oli 47 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 6933 eli 39 % työttömistä. Espoon työllisyyspalveluissa oli 1205 avointa työpaikkaa.

Työttömyys on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2023 maaliskuusta lähtien. Verrattuna kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut työttömyyslukuihin, oli huhtikuussa 2025 työttömien osuus työvoimasta 3,4 prosenttiyksikköä korkeampi ja työttömiä oli 7091 enemmän.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli huhtikuun 2025 lopulla työttömiä 20,6 % (3025 henkeä) enemmän ja työttömien osuus työvoimasta oli 1,6 prosenttiyksikköä suurempi. Koko maassa työttömiä oli 13,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 23,5 % (284 henkeä) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 38,4 % (1924 henkeä) vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 22,5 % (350 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2021 alusta vuoden 2022 syksyyn asti. Määrä on vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna vuoden 2022 marraskuusta lähtien.

Tuoreimmat työttömyysluvut PowerBI-esityksenä
Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain
Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa

Ajankohtaista tietoa Helsingin seudun kehityksestä https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/