Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja
12.6.2025 09:02:16 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Tutkimuksen keskeiset löydökset:
- Riskien kirjo on valtava. Leikkauskohtainen riski ulottuu alle 0,1 %:sta (esim. sappirakon tähystysleikkaus) jopa 10 %:iin (esim. päivystyksellinen suolistoleikkaus). Myös merkittävän verenvuodon riski vaihtelee vastaavasti.
- Syöpäleikkaus ei automaattisesti tarkoita korkeaa riskiä. Esimerkiksi laajassa lantion syöpäleikkauksessa tukosriski on yli 11 %, mutta tähystyksellä tehdyssä kohdun ja imusolmukkeiden poistossa riski on vain noin 1,2 %.
- Tukos- ja vuotoriskin punninta on hoidon ytimessä. Lääkkeellinen tukosten ehkäisy vähentää laskimotukosten riskiä, mutta lisää verenvuotojen riskiä saman verran, mikä tekee riskien tunnistamisesta kriittistä hoidon räätälöinnissä.
- Haastaa vakiintuneita käsityksiä laskimotukosten ehkäisyssä. Esimerkiksi tähystyksellä tehtävän mahan kavennusleikkauksen tukosriski on vain 0,3 % – yhtä suuri kuin uusintatoimenpidettä vaativan verenvuodon riski. Tämä kyseenalaistaa usein nykykäytäntönä olevan rutiininomaisen ja pitkään jatketun verenohennuslääkityksen.
Uusi työkalu riskien arviointiin
Tutkimuksen pohjalta on kehitetty ClueVTE-niminen riskilaskuri, joka on saatavilla ilmaiseksi verkossa osoitteessa www.cluevte.org. Tämä työkalu mahdollistaa lääkäreille ja potilaille tarkemman riskien arvioinnin ja auttaa tekemään päätöksiä ehkäisevästä lääkityksestä. Laskuri vaatii potilaan iän, painoindeksin ja mahdollisen aiemman laskimotukoksen tiedot.
Parempaa hoitoa potilaille
Tämä tutkimus on askel kohti sellaista tulevaisuutta, jossa voidaan välttää sekä turha ylihoito että vaarallinen alihoito.
– Potilaan kannalta tämä tarkoittaa parempaa hoitoa, vähemmän komplikaatioita ja suurempaa luottamusta siihen, että hänen hoitonsa on juuri sitä, mitä hän tarvitsee, väitöskirjatutkija Lauri Lavikainen sanoo.
– Terveydenhuoltojärjestelmän kannalta tämä tarkoittaa parempaa päätöksentekoa, resurssien viisaampaa käyttöä ja askelta kohti kestävämpää, vaikuttavampaa terveydenhuoltoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLauri LavikainenVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Lauti.Lavikainen@helsinki.fiKari TikkinenProfessoriHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Kari.Tikkinen@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme