Sää lämpenee viikonloppuna – juhannusviikolla kuitenkin taas viilenee

Ilmatieteen laitoksen 12. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan viikonloppuna Suomeen vahvistuu lounaasta korkeapaineen selänne, ja sää lämpenee selvästi edellispäiviin nähden. Lauantaina varsinkin maan länsiosassa päivän ylin lämpötila nousee yleisesti 22:n ja 24 asteen välille, mahdollisesti yli hellerajan.

Sunnuntaina maan eteläosassa on odotettavissa tätäkin lämpimämpää.

"Tämänhetkisten ennusteiden valossa lämpeneminen jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja juhannusviikolla epävakainen säätyyppi palaa Suomeen", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen.

Alkaneena kesänä helteet ovat antaneet odottaa itseään: tähän päivään mennessä hellelukemia ei ole mitattu kertaakaan millään maamme säähavaintoasemista. Tyypillisesti kesän ensimmäinen hellepäivä mitataan jossakin päin Suomea toukokuun 17. päivän tienoilla, joten tänä vuonna ensimmäinen hellepäivä on selvästi myöhässä. Pisimpään kesän ensimmäistä hellepäivää on jouduttu odottamaan vuonna 1987, jolloin ensimmäinen hellepäivä koettiin vasta 6. heinäkuuta.

Kuluvan kesän korkein lämpötila on ollut tähän mennessä 23,0 astetta, joka mitattiin 25. toukokuuta Ilomantsissa. Viimeisen 67 vuoden aikana kesäkuun 12. päivään mennessä ylin lämpötila on jäänyt alhaisemmaksi ainoastaan vuonna 1991.

Tavanomainen alkukesä helteettömyydestä huolimatta

Vaikka helteitä on saatu odottaa harvinaisen pitkään, on toukokuun alusta kesäkuun 11. päivään ulottuva jakso ollut koko maan keskilämpötilan osalta vain 0,2 celsiusastetta pitkän ajan keskiarvoa viileämpi. Viimeksi alempi keskilämpötila mitattiin vuonna 2020, jolloin hellepäiviä oli 11. kesäkuuta mennessä kertynyt kolme.

Alkukesän hellepäivien lukumäärästä ei voi ennustaa loppukesän helteisyyttä: vuosina 1962 ja 1987 helteet jäivät vähiin alkukesänkin jälkeen, kun taas vuosina 1994 ja 2003 vähähelteisen alkukesän jälkeen loppukesällä hellepäiviä oli niin paljon, että koko kesän hellepäivien määrä nousi lopulta keskimääräiselle tasolle.

Ilmatieteen laitos määrittelee hellepäiväksi päivän, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25,0 celsiusastetta. Vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961.

Viime kesä rikkoi monia lämpöennätyksiä Suomessa – ilmaston lämpeneminen näkyi varsinkin Lapissa

Kesällä 2024 syntyi uusi kesän hellepäivien ennätys Suomessa, kun lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan vähintään yhdellä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemalla 71 eri päivänä. Se on suurin hellepäivien lukumäärä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Aikaisempi ennätys mitattiin vuonna 2002, jolloin oli 65 hellepäivää.

Kesän 2024 keskilämpötila Sodankylässä (15,9 °C) ja muuallakin Lapissa oli ennätyksellisen korkea. Tutkimuksen mukaan tällainen kesä olisi vuoden 1900 ilmastossa toistunut vain kerran noin 1 400 vuodessa, kun nykyilmastossa sen oletetaan toistuvan kerran 16 vuodessa.

"Ilmastonmuutos on tehnyt Sodankylän viime kesän kaltaisista keskilämpötiloista noin 100 kertaa todennäköisempiä", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.

Vuoden 1900 ilmastossa kerran 16 vuodessa toistuva lämpötila olisi ollut 13,8 astetta, eli ilmastonmuutoksen takia kesän 2024 keskilämpötila Sodankylässä oli 2,1 astetta korkeampi.

Ilmastonmuutos ei lisää ainoastaan helleaaltojen määrää, voimakkuutta ja kestoa, vaan kasvattaa myös niiden maantieteellistä laajuutta. Tuoreen tutkimuksen mukaan helleaaltojen kattama pinta-ala on moninkertaistunut arktisella alueella viime vuosikymmeninä. Pinta-alan kasvaminen on suhteellisesti suurinta erityisen voimakkaissa helleaalloissa. Esimerkiksi hyvin voimakkaan, kerran 60 vuodessa toistuvien helleaaltojen pinta-ala on kasvanut nelinkertaiseksi arktisilla maa-alueilla 1900-luvun puolivälin ja nykyilmaston välillä.