Tekoälymallit osoittautuivat lupaaviksi monimutkaisten rikosteknisten todisteiden arvioinnissa
Alakohtaisella erikoistiedolla täydennetyt kielimallit arvioivat kriittisesti rikosteknisten asiantuntijoiden lausuntoja.

Tekoälyjärjestelmät voivat parantaa merkittävästi rikosteknisten todisteiden arviointia oikeudenkäynneissä, osoittaa kansainvälinen yhteistutkimus. Erityisen hyvin toimivat ne tekoälyjärjestelmät, joita on täydennetty rikosteknisillä erityistiedoilla.
Tutkimuksessa suuret kielimallit simuloivat tutkimuksen ”osallistujia”. Niille esitettiin toistuvasti kokeellisia materiaaleja, ja niiden muisti nollattiin kokeiden välillä.
Tutkimus toisti tarkasti Garrettin ym. (2020) aiemman ihmiskokeen, jossa tarkasteltiin, miten simuloidun oikeudenkäynnin tuomarit arvioivat ampuma-aseisiin erikoistuneen tutkijan lausuntoa. Kehittyneiden suurten kielimallien käyttö tutkimuksessa antaa tietoa siitä, miten tekoälyjärjestelmät käsittelevät monimutkaista oikeudellista tietoa verrattuna ihmisiin.
– Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä eri puolilla maailmaa on havaittu, että oikeudenkäyntien tuomarit usein yliarvioivat rikosteknisten todisteiden luotettavuuden, kertoo erikoistutkija Francesco Pompedda INVEST-tutkimuskeskuksesta Turun yliopistolta.
Tutkimuksen keskeiset havainnot ovat:
- Alakohtaista erikoistietoa hyödyntävä tekoäly antoi toistuvasti varovaisempia ja tieteellisemmin perusteltuja arvioita rikosteknisistä todisteista kuin tavalliset tekoälymallit.
- Tekoälymallit reagoivat ristikuulusteluihin ja heikensivät arvioitaan syyllisyyden todennäköisyydestä ja todisteiden tieteellisestä uskottavuudesta, kun rikostekniset todisteet kyseenalaistettiin asianmukaisesti.
- Toisin kuin ihmistuomarit, tekoälyjärjestelmät eivät antaneet tuomiota tapauksissa, joissa todisteet olivat epäselviä. Se osoittaa niiden noudattavan syyttömyysolettaman periaatetta ihmistä tiukemmin.
– Tutkimus osoittaa, että tekoälyn rooli oikeudellisen päätöksenteon tukemisessa on lupaava. Näin on erityisesti monimutkaisten tieteellisten todisteiden arvioinnissa, jossa ihmisten ennakkoluulot ja väärinkäsitykset ovat yleisiä. Varustamalla tekoälyjärjestelmät rikosteknisten asiantuntijoiden tiedoilla voimme parantaa merkittävästi niiden kykyä arvioida kriittisesti rikosteknisiä todisteita. Se voi ratkaista pitkäaikaisia ongelmia oikeudellisessa päätöksenteossa, sanoo psykologian professori ja vastaava kirjoittaja Pekka Santtila, joka työskentelee NYU Shanghai -yliopistossa Kiinassa.
– Testasimme ja vahvistimme, että tavallisista tekoälymalleista puuttuu parannettuihin malleihin sisältyvä yksityiskohtainen rikostekninen tieto. Tämä korostaa tarvetta varustaa tekoäly tarkoituksenmukaisesti tarkkoja rikosteknisiä arviointeja varten, Santtila kertoo.
Tutkimus korostaa käytännön vaikutuksia, joita alakohtaisella tiedolla täydennetyn tekoälyn integroimisella oikeudenkäynteihin voi olla. Se voi auttaa valamiehiä, tuomareita ja oikeusalan ammattilaisia tulkitsemaan oikeuslääketieteellistä todistusaineistoa nykyistä tarkemmin, vähentämään vääriä tuomioita ja edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista.
Tutkimus on äskettäin hyväksytty julkaistavaksi Journal of Psychology and AI -lehdessä. Francesco Pompedda ja Pekka Santtila johtivat hanketta yhdessä kansainvälisen ryhmän kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Francesco PompeddaerikoistutkijaINVEST-tutkimuskeskus, Turun yliopisto
francesco.pompedda@utu.fiPekka SanttilaprofessoriNYU Shanghai
pekka.santtila@nyu.eduLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Istumisen vähentäminen ei välttämättä ole riittävä tavoite sydänterveyden edistämiseksi30.7.2025 09:21:22 EEST | Tiedote
TtM Jooa Norhan väitöstutkimuksessa pelkkä runsaan istumisen vähentämisen tavoittelu ei riittänyt sydämen ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen. Onnistunut arkiliikkumisen lisäys paransi kuitenkin sydänterveyttä.
Gorillojen yksilölliset olosuhteet vaikuttavat niiden aggressiivisuuteen laumatovereita kohtaan28.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Naarasgorilloja koskeva 25 vuotta kestänyt havainnointitutkimus osoittaa, että yksilölliset olosuhteet ja sosiaalinen konteksti vaikuttavat siihen, kuinka riskialtista yksilön aggressiivinen käytös on.
Skanssin biodiversiteettipuistosta löytyi Suomesta aiemmin tuntematon hyönteisryhmä25.7.2025 12:05:52 EEST | Tiedote
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön hyönteistutkijat löysivät Suomesta aiemmin tuntemattoman pistiäisalaheimon Turussa sijaitsevasta Skanssin biodiversiteettipuistosta. Puistossa suoritettujen laajojen kenttätutkimusten aikana löytynyt Brachycyrtus ornatus on mustakeltainen ja näyttävä loispistiäislaji, joka luokitellaan ahmaspistiäisiin kuuluvaan Brachycyrtinae-alaheimoon. Valtaosa alaheimoon kuuluvista pistäislajeista elää tropikiissa. Salaperäiseen alaheimoon kuuluvat lajit loisivat harsokorentojen koteloissa.
Uusi diagnostinen läpimurto paljastaa, mitkä pään ja kaulan alueen syöpää sairastavat potilaat voidaan parantaa pelkällä leikkauksella22.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa kehitettiin LIMA1-alpha-proteiiniin perustuva diagnostinen testi, jonka avulla voidaan erottaa ne pään ja kaulan levyepiteelisyöpää sairastavat potilaat, jotka ovat parannettavissa pelkällä leikkauksella ilman säde- tai solunsalpaajahoitoja.
Antibioottiresistenssi ennustaa korkeampaa kuolleisuutta 17 vuoden seurannassa – ruokavalio ja sukupuoli yhteydessä15.7.2025 10:44:21 EEST | Tiedote
Turun yliopiston johtamassa väestötutkimuksessa selvitettiin antibioottiresistenssin yleisyyteen kytkeytyviä tekijöitä. Antibioottien käytön lisäksi suurempaa resistenssikuormaa ennustivat ruokavalio, sukupuoli, asuinpaikka, tulotaso ja tietyt suolistobakteerit. Suuri resistenssikuorma oli yhteydessä 40 prosenttia korkeampaan kokonaiskuolleisuusriskiin seurannan aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme