Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrien määrä kasvoi vuonna 2024

Uhreista aikuisia oli 9 500. Tämä oli noin 4 % edellisvuotista enemmän. Alaikäisiä uhreja oli puolestaan 3 000 eli 3 % vähemmän kuin vuonna 2023. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastosta.

”Täysi-ikäisistä uhreista 74 prosenttia oli naisia ja alaikäisistä uhreista 51 prosenttia tyttöjä. Syylliseksi epäillyistä kolme neljäsosaa oli puolestaan miehiä. Täysi-ikäisiin naisiin kohdistuneissa rikoksissa miesepäiltyjen osuus oli vielä tätäkin suurempi”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kertoo.

Naisuhrien määrä kasvoi noin 5 % edellisvuodesta. Täysi-ikäisiin kohdistuneissa väkivaltarikostapauksissa tyypillisin tekijä oli nykyinen puoliso.

”Lähes puolet naisuhreista joutui nykyisen avio- tai avopuolison tekemän väkivallan kohteeksi, ja miltei kolmasosassa tapauksista tekijänä oli entinen puoliso”, Haapakangas sanoo.

Täysi-ikäisiä miesuhreja pari- ja lähisuhdeväkivaltarikostapauksissa oli viime vuonna vajaat 2 500. Miehillä muun kuin entisen tai nykyisen puolison tekemien tekojen osuus oli selvästi naisia suurempi.

”Miehillä esimerkiksi sisarusten tekemän väkivallan osuus oli 11 prosenttia, kun se naisilla oli 3 prosenttia.”

Alaikäisten uhrien määrä kasvanut pitkällä aikavälillä

Alaikäisten uhrien määrä oli viime vuonna toiseksi suurin aikasarjan 2009–2024 aikana. Vuoteen 2009 verrattuna uhreja oli nyt 153 % enemmän.

”Eritysesti 5–11-vuotiaiden uhrien määrä on kasvanut. Tässä ikäryhmässä poikia on ollut uhreina tyypillisesti tyttöjä enemmän. Tyttöjen osuus taas kasvaa selvästi, kun siirrytään tarkastelemaan hieman vanhempia ikäryhmiä. Esimerkiksi 15–17-vuotiaista uhreista tyttöjen osuus oli viime vuonna 62 prosenttia”, Haapakangas kertoo.

Alaikäisiin kohdistuvissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa tekijänä on useimmiten lapsen vanhempi. Vuosina 2009–2024 vanhempien osuus on ollut keskimäärin 88 %.

”Poikiin kohdistuneissa rikoksissa tekijä oli viime vuonna lähes 89 prosentissa tapauksista uhrin vanhempi. Tyttöjen kohdalla vastaava osuus oli 82 prosenttia”, Haapakangas toteaa.

Ulkomaalaistaustaisten osuus uhreista oli viime vuonna 18 %. Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus oli samaan aikaan 11 %.

”Ulkomaalaistaustaisten uhrien osuus kaikista uhreista on ollut koko tarkastellun aikajakson ajan selvästi suurempi kuin heidän osuutensa Suomen väestöstä.”

Ulkomaalaistaustaisista uhreista lasten osuus oli viime vuonna 31,5 %. Suomalaistaustaisista vastaava osuus oli 22 %.

”Vuosien 2009 ja 2024 välisenä aikana alle 18-vuotiaiden osuus ulkomaalaistaustaisista uhreista on ollut keskimäärin kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaava osuus suomalaistaustaisten uhrien joukossa”, Haapakangas sanoo.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikosten käsittelyaika on pidentynyt viime vuosina huomattavasti. Kun vuonna 2009 tapausten tutkinta-ajan mediaani oli 60 päivää, vuonna 2024 mediaanikesto oli jo 178 päivää.

”Lapsiin kohdistuneissa rikoksissa käsittelyajan mediaani oli vielä tuplasti pidempi, 340 päivää. Alaikäisten uhrien kohdalla käsittelyn pitkää kestoa selittää todennäköisesti lastensuojelutoimien mukaanotto.”