Tikkakosken sammutusvaahtovahingon aiheuttama järviveden käyttörajoite loppui, mutta kalan käyttöä ei suositella

Helmikuussa 2025 Ilmasotakoulun lentokonehallin automaattisen sammutusjärjestelmän vikaantumisen vuoksi halliin pääsi vuotamaan palontorjuntaan käytettävää fluoripitoista sammutusvaahtoliuosta. Osa vesi-vaahtoliuoksesta kulkeutui hulevesijärjestelmien kautta maastoon.

Puolustuskiinteistöt ja Puolustusvoimat ryhtyivät heti toimenpiteisiin päästön leviämisen rajoittamiseksi. Osa liuoksesta saatiin kerättyä kiinteistöstä talteen imuautoilla ja alueelle rakennettiin väliaikainen pato, jolla aineen kulkeutumista Alanen-järveen saatiin hidastettua.

Kiinteistön sammutusjärjestelmän sammutusvaahto vaihdettiin vuonna 2024 vaahtoon, joka ei sisällä ympäristölle haitallisimpia pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä. Alanen-järven vesi- ja kalanäytteissä on kuitenkin todettu lyhytketjuisten yhdisteiden lisäksi myös pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä. Ne ovat todennäköisesti peräisin Tikkakosken lentokentän vanhalta, käytöstä poistetulta sammutusharjoittelualueelta.

Sammutusvaahtovahingon ympäristövaikutusten ensimmäisen vaiheen tutkimusta ja sen tuloksia esiteltiin alueen asukkaille asukastilaisuudessa 18.6.

Järvestä kerätään kesän aikana sedimentti- ja kalanäytteitä ympäristö- ja terveysriskin arviointia varten. Näytteiden perusteella laaditaan tarkempi riskinarviointi ja erillinen raportti, joka valmistuu ja josta tiedotetaan syksyn aikana.

Tietoa PFAS-yhdisteistä

• PFAS = per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet
• Käytetty laajasti vuosikymmeniä sammutusvaahtojen lisäksi teollisuudessa ja monissa kuluttajatuotteissa niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi sekä palonestoaineina joissain sisustustekstiileissä sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa.
• Haitallisimmiksi todettujen PFAS-yhdisteiden käyttöä on rajoitettu maailmanlaajuisesti ja EU-alueella yli kymmenen vuoden ajan.
• Esiintyvät ympäristössä ja eliöstössä kaikkialla.
• Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pintavedessä, sedimentissä tai eliöissä, jota ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää.
• Altistumista PFAS-yhdisteille ravinnon, huonepölyn ja hengitysilman kautta on vaikea välttää.
• EU on asettanut raja-arvoja haitallisimmiksi todettujen PFAS-yhdisteiden enimmäispitoisuuksille kalassa ja muissa elintarvikkeissa.

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus