Rakentamisen edelläkävijä – Suomen ensimmäinen uudelleenkäytetyistä materiaaleista rakennettu huolto- ja varastorakennus valmistuu Mustikkamaalle

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Helsingin kaupunki etsii jatkuvasti keinoja oman rakentamisen hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Yksi uudenlaista rakentamista edustavista hankkeista on Mustikkamaalle valmistuva huolto- ja varastorakennus, jonka rakentamisessa on käytetty mahdollisimman paljon uudelleenkäytettyjä rakennusosia.

Kerättyä kokemusta sovelletaan tulevaisuuden projekteissa

Varaston rakentamisessa on kerätty kokemusta ja oppia muun muassa siitä, millaiset ovat uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien markkinat, millaisia toimijoita alalla on ja millaisia materiaaleja on tarjolla.

– Pilottihankkeen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Koko hankeorganisaatio on saanut paljon tärkeää tietoa ja oppeja siitä, mitä tarkoittaa käytännössä uudelleenkäytetyistä materiaalista rakentaminen. Näiden materiaalien käyttö tuo hankkeelle erityispiirteitä. Se vaikuttaa muun muassa suunniteluun, hankintoihin, materiaalien kelpoisuuden hyväksymiseen ja rakennuksen käyttöikään. Saadut opit ja tiedot antavat hyvän pohjan uusille hankkeille, kertoo hankkeen toteutusvaiheen projektinjohtaja Jean Toljander Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Ikkunat Helsingistä, julkisivua Espoolta ja Kirkkonummelta

Pinta-alaltaan 470 neliömetrin kokoisen tilan ikkunat tulevat Helsingin Postitalosta, julkisivupellit Espoon Tapiolasta, julkisivupaneelit Kirkkonummelta ja runkorakenteet Tampereelta. Uudelleenkäytetyistä materiaaleista on voitu toteuttaa kantavan rungon, ikkunoiden ja julkisivuverhouksen lisäksi muun muassa sosiaalitilojen väliseinät ja vesi- ja kiintokalusteet.

– Varasto on askel kohti isossa kuvassa tapahtuvaa muutosta kohti rakennusmateriaalien kiertoa. Uskon, että voimme rakentaa samalla mallilla muitakin rakennuksia, sanoo rakennuksen suunnitteluvaihetta vetänyt projektinjohtaja Mari Koskinen kaupunkiympäristön toimialalta.

Toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa

Rakennuksen suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Suunnittelijoina on toiminut sisaruspari Johanna ja Markus Saarela. Saareloiden suunnitelma voitti hankkeen alussa järjestetyn, opiskelijoille suunnatun, suunnittelukilpailun. Kilpailun järjesti Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. 

Saarelat ovat jatkaneet mukana myös varaston toteutusvaiheessa. Lisäksi Aalto-yliopistossa on tekeillä kaksi väitöskirjaa rakennuksesta. Tutkimustyö varaston parissa jatkuu, sillä uudelleenkäytettyjä materiaaleja ja niiden kuntoa seurataan vielä usean vuoden ajan rakennuksen käyttöönoton jälkeen.

Ajan patina tuo luonnetta materiaaliin

Uudelleenkäytetty rakennusmateriaali luo rakennukseen omanlaisensa kauniin estetiikan.

– Valmiissa rakennuksessa kiertotalouden näkyminen luo sekä sisätilaan että ulkoarkkitehtuuriin ajallisen ulottuvuuden, jota ei voi saavuttaa uudismateriaaleilla. Esimerkiksi vuosikymmeniä vanhat kattotiilet tuntuvat juuri oikeilta harmaiden kallioiden lomaan. Myös varastohallin liimapuiden ja vanereiden patina näyttää, millainen potentiaali vanhalla materiaalilla voi olla tulevaisuuden arkkitehtuurissa, toteaa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen apulaisprofessori Antti Lehto.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan, Aalto-yliopiston ja rakennustyöstä vastanneet Staran lisäksi projektissa on ollut tärkeä rooli Spolia Design Oy:llä, jonka kiertotalouskonsultti kartoitti käytettyjen rakennusmateriaalien valikoimaa ympäri Suomea.

Mustikkamaan varasto tulee Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan käyttöön. Rakennusta käytetään Mustikkamaan ja sen lähialueiden liikunta-, ulkoilu- ja virkistyspalveluiden kunnossapitoon. Tiloihin mahtuu työkoneiden säilytys- ja huoltotiloja, varastotilaa, jätekatos sekä sosiaalitilat.