Rakentamisen edelläkävijä – Suomen ensimmäinen uudelleenkäytetyistä materiaaleista rakennettu huolto- ja varastorakennus valmistuu Mustikkamaalle
Helsingin Mustikkamaalle valmistuu kesäkuun lopussa rakennus, joka on suurimmaksi osaksi valmistettu uudelleenkäytetyistä rakennusosista. Kyseessä on Helsingin kaupungin pilottiprojekti, jonka oppeja hyödynnetään tulevaisuudessa myös muissa rakennushankkeissa.

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Helsingin kaupunki etsii jatkuvasti keinoja oman rakentamisen hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Yksi uudenlaista rakentamista edustavista hankkeista on Mustikkamaalle valmistuva huolto- ja varastorakennus, jonka rakentamisessa on käytetty mahdollisimman paljon uudelleenkäytettyjä rakennusosia.
Kerättyä kokemusta sovelletaan tulevaisuuden projekteissa
Varaston rakentamisessa on kerätty kokemusta ja oppia muun muassa siitä, millaiset ovat uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien markkinat, millaisia toimijoita alalla on ja millaisia materiaaleja on tarjolla.
– Pilottihankkeen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Koko hankeorganisaatio on saanut paljon tärkeää tietoa ja oppeja siitä, mitä tarkoittaa käytännössä uudelleenkäytetyistä materiaalista rakentaminen. Näiden materiaalien käyttö tuo hankkeelle erityispiirteitä. Se vaikuttaa muun muassa suunniteluun, hankintoihin, materiaalien kelpoisuuden hyväksymiseen ja rakennuksen käyttöikään. Saadut opit ja tiedot antavat hyvän pohjan uusille hankkeille, kertoo hankkeen toteutusvaiheen projektinjohtaja Jean Toljander Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Ikkunat Helsingistä, julkisivua Espoolta ja Kirkkonummelta
Pinta-alaltaan 470 neliömetrin kokoisen tilan ikkunat tulevat Helsingin Postitalosta, julkisivupellit Espoon Tapiolasta, julkisivupaneelit Kirkkonummelta ja runkorakenteet Tampereelta. Uudelleenkäytetyistä materiaaleista on voitu toteuttaa kantavan rungon, ikkunoiden ja julkisivuverhouksen lisäksi muun muassa sosiaalitilojen väliseinät ja vesi- ja kiintokalusteet.
– Varasto on askel kohti isossa kuvassa tapahtuvaa muutosta kohti rakennusmateriaalien kiertoa. Uskon, että voimme rakentaa samalla mallilla muitakin rakennuksia, sanoo rakennuksen suunnitteluvaihetta vetänyt projektinjohtaja Mari Koskinen kaupunkiympäristön toimialalta.
Toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa
Rakennuksen suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Suunnittelijoina on toiminut sisaruspari Johanna ja Markus Saarela. Saareloiden suunnitelma voitti hankkeen alussa järjestetyn, opiskelijoille suunnatun, suunnittelukilpailun. Kilpailun järjesti Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.
Saarelat ovat jatkaneet mukana myös varaston toteutusvaiheessa. Lisäksi Aalto-yliopistossa on tekeillä kaksi väitöskirjaa rakennuksesta. Tutkimustyö varaston parissa jatkuu, sillä uudelleenkäytettyjä materiaaleja ja niiden kuntoa seurataan vielä usean vuoden ajan rakennuksen käyttöönoton jälkeen.
Ajan patina tuo luonnetta materiaaliin
Uudelleenkäytetty rakennusmateriaali luo rakennukseen omanlaisensa kauniin estetiikan.
– Valmiissa rakennuksessa kiertotalouden näkyminen luo sekä sisätilaan että ulkoarkkitehtuuriin ajallisen ulottuvuuden, jota ei voi saavuttaa uudismateriaaleilla. Esimerkiksi vuosikymmeniä vanhat kattotiilet tuntuvat juuri oikeilta harmaiden kallioiden lomaan. Myös varastohallin liimapuiden ja vanereiden patina näyttää, millainen potentiaali vanhalla materiaalilla voi olla tulevaisuuden arkkitehtuurissa, toteaa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen apulaisprofessori Antti Lehto.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan, Aalto-yliopiston ja rakennustyöstä vastanneet Staran lisäksi projektissa on ollut tärkeä rooli Spolia Design Oy:llä, jonka kiertotalouskonsultti kartoitti käytettyjen rakennusmateriaalien valikoimaa ympäri Suomea.
Mustikkamaan varasto tulee Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan käyttöön. Rakennusta käytetään Mustikkamaan ja sen lähialueiden liikunta-, ulkoilu- ja virkistyspalveluiden kunnossapitoon. Tiloihin mahtuu työkoneiden säilytys- ja huoltotiloja, varastotilaa, jätekatos sekä sosiaalitilat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rakennuksen toteutusvaihe:
Jean Toljander
projektinjohtaja
Helsingin kaupunki
kaupunkiympäristön toimiala
puh. 09 310 24384
jean.toljander@hel.fi
Rakennuksen suunnitteluvaihe:
Mari Koskinen
projektinjohtaja
Helsingin kaupunki
kaupunkiympäristön toimiala
puh. 09 310 37530
mari.koskinen@hel.fi
Helsingin kaupungin rakentamisen kiertotalouden klusteriohjelma:
Lari Sirén
projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
kaupunginkanslia
puh. 09 310 60837
lari.siren@hel.fi
Aalto-yliopisto:
Antti Lehto
apulaisprofessori
Arkkitehtuurin laitos
puh. 050 413 4414
antti.lehto@aalto.fi
Vierailut rakennukselle:
Noora Haavisto
erityissuunnittelija
Helsingin kaupunki
kaupunginkanslia
puh. 09 310 60717
noora.haavisto@hel.fi
Kuvat




Linkit
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
PL 58200, 00099 Helsingin kaupunki
09 310 2611
http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto
Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Suomenlinnan vilkkaimman sillan korjaus siirtyy vuodelle 202610.7.2025 10:13:53 EEST | Tiedote
Susisaaren silta Suomenlinnassa oli alun perin tarkoituksena peruskorjata kesän ja syksyn 2025 aikana.
Helsinki pyrkii eroon vaarallisista suojateistä – ensimmäiset suojatiettömät kadunylityspaikat käyttöön8.7.2025 11:26:59 EEST | Tiedote
Yhtenä keinona on muuttaa vaarallinen suojatie kadunylityspaikaksi, jossa jalankulkija väistää autoja ja muuta liikennettä. Muita keinoja ovat muun muassa hidasteet, kavennukset ja liikennevalot.
Senaatintorilla parannetaan tapahtumapuitteita4.7.2025 10:31:51 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunki rakentaa Senaatintorille sähkökeskuksia sekä vesi- ja viemärikaivot tapahtumien käyttöön. Työt alkavat heinäkuussa ja valmistuvat marraskuussa.
Nya spårövergångar gör spårvagnstrafiken smidigare i stadskärnan – fotgängare väjer för spårvagnarna4.7.2025 08:43:15 EEST | Pressmeddelande
Spårövergångar, som är bekanta från de nya snabbspårvägarna, finns nu även bland annat på Busholmen, i Gräsviken och i Böle. Övergångsställena har ändrats till spårövergångar för att spårvagnarna ska kunna hålla sig bättre till tidtabellen. Vid spårövergångarna ska fotgängarna väja för spårvagnar, men vid körbanan finns fortfarande ett övergångsställe. Efter de aktuella ändringarna har innerstadens spårvägsnät nu sammanlagt cirka 40 spårövergångar.
Uudet ylityspaikat sujuvoittavat raitiovaunujen liikennettä kantakaupungissa – jalankulkija väistää raitiovaunua4.7.2025 08:43:15 EEST | Tiedote
Uusien pikaraitioteiden varrelta tuttuja raitiotien ylityspaikkoja löytyy nyt myös muun muassa Jätkäsaaresta, Ruoholahdesta ja Pasilasta. Suojateitä on muutettu ylityspaikoiksi, jotta raitiovaunut pysyvät paremmin aikataulussa. Ylityspaikoilla jalankulkijan on väistettävä raitiovaunuja, mutta ajoradan kohdalla on edelleen suojatie. Nyt tehtyjen muutosten jälkeen kantakaupungin raitiotieverkolla on yhteensä noin 40 ylityspaikkaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme