Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
KL Heli Ketovuoren väitöstutkimus tarkastelee, miten keskeiset inklusiiviset arvot, kuten tasa-arvo, osallisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuuden arvostus, ilmenevät perusopetuksessa koulutusjärjestelmän eri tasoilla.
Tutkimuksen mukaan inklusiivisten arvojen toteuttaminen oli haastavaa tulkinnanvaraisen valtakunnallisen koulutuspolitiikan takia. Epätarkat kirjaukset mahdollistavat kuntien vaihtelevat tulkinnat inklusiivisten arvojen toimeenpanoon liittyen.
Tämän seurauksena esimerkiksi tasa-arvoiset koulutuspalvelut voivat yhdessä kunnassa tarkoittaa lähikoulun toiminnan kehittämistä niin, että se tuen toteutuksessa huomioi kaikkien oppilaiden moninaisuuden, kun taas toisaalla lähikoulu ei ole kaikkien oppilaiden koulupaikka.
Lisäksi inkluusion toteutuksen kannalta liian suppeaksi jäävä mahdollisuuksien tasa-arvo korostui koulutuspolitiikassa. Haastateltavien mukaan riittämättömät ja epätasa-arvoisesti jakautuvat resurssit vaikuttivat arvojen toimeenpanoon ja aiheuttivat ristiriitatilanteita erityisesti rehtoreille.
Kotikunta määrittää oppilaan saamat tukipalvelut
Heli Ketovuori toteaa, että inklusiivisen koulutuksen edistämiseksi tarvitaan selkeää valtakunnallista ohjeistusta.
– Koulutuspoliittisten dokumenttien tulkinnanvaraisuus siirtää vastuun inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta kuntatasolle, mikä voi johtaa eriarvoisuuteen oppilaiden tukipalvelujen saatavuudessa.
Tilastojen mukaan eri maakunnissa tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista peruskoulua käyvistä oppilaista vaihteli 21 prosentista 33 prosenttiin (SVT, 2023).
Esimerkiksi opettajien virkojen määrä, ryhmäkoot ja resurssien kohdentaminen ovat kuntatason päätöksiä, jotka määrittävät, miten kouluilla on mahdollisuuksia tukea oppilaita.
– Kunnan päätöksenteko voi kaventaa inkluusion käytännön toteutuksen pelkäksi tukea tarvitsevien oppilaiden sijoituspaikkojen jakamiseksi ilman riittäviä tukitoimia. Tämä uhkaa peruskoulujen inklusiivisen toimintakulttuurin kehitystä.
Arvojen tulisi näkyä eri tasoilla
Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva inklusiivisten arvojen ilmenemisestä eri tilanteissa koulutuspolitiikasta koulun arkeen ja oppilaiden kokemuksiin omasta sosiaalisesta osallisuudestaan koulussa.
– Tämä näkökulma mahdollistaa inklusiivisten arvojen tarkastelun monitasoisesti: politiikan tasolla, kouluyhteisöjen käytännöissä ja yksilötasolla oppilaiden subjektiivisissa kokemuksissa. Analyysi valaisee, miten arvot heijastuvat eri toimijoiden kautta koulun toimintakulttuuriin ja oppilaiden arkeen.
Positiivisena havaintona on, että oppilaat kokevat sosiaalista osallisuutta kouluyhteisöissä. Lisäksi opettajat ja rehtorit hyväksyvät inklusiiviset arvot, vaikkakin niiden toteutus on riittämättömäksi koettujen resurssien vuoksi haasteellista.
Uudistus näkyy syksystä alkaen
Oppimisen tuen uudistus astuu voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa elokuun alussa 2025 ja ammatillisessa koulutuksessa vuotta myöhemmin.
Väitöstutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa inklusiivisen perusopetuksen kehittämiseksi muutostilanteessa. Osatutkimusten aineistot on kerätty edellisen tuen reformin eli kolmitasoisen tuen alkuvaiheessa.
Heli Ketovuori on työurallaan toiminut perusopetuksessa luokan-, erityisluokan- ja erityisopettajana sekä Turun yliopistossa erityispedagogiikan lehtorina ja opettajana.
Heli Ketovuori väittelee 18. kesäkuuta aiheesta Inklusiivisten arvojen ilmeneminen perusopetuksessa
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: Heli Ketovuori, puhelin 050 490 6176, heli.ketovuori@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme