Perheenyhdistämiseen muutoksia ja uusia edellytyksiä
Ulkomaalaislaki muuttuu perheenyhdistämisen perusteella myönnettävien oleskelulupien osalta 16.6.2025. Muutokset koskevat puolisoiden vähimmäisikää, alaikäisen lapsen perheenjäsenen toimeentuloa, lapsen alaikäisyyden määrittämistä ja perheenkokoajien asumisaikaedellytystä.
Lakimuutoksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Muutoksilla pyritään hillitsemään väärinkäytös- ja hyväksikäyttötilanteita sekä edistämään maahanmuuton hallintaa ja lisäämään sisäistä turvallisuutta. Muutokset lisäävät myös perheiden omaa vastuuta kotoutumisestaan ja toimeentulostaan Suomessa.
Ulkomaalaislakiin tulleet muutokset koskevat hakemuksia, jotka on jätetty 16.6.2025 alkaen. Lakimuutoksen uusia edellytyksiä ei sovelleta hakemuksiin, jotka on jätetty ennen lain voimaantuloa. Uusia edellytyksiä ei myöskään sovelleta lain voimaantulon jälkeen jätetyissä jatkolupahakemuksissa, joissa lupaa haetaan saman perhesiteen perusteella, kuin millä aiempi perhesidelupa on myönnetty.
Perheenyhdistämiseen uusi vähimmäisikäraja
Jatkossa hakijan ja hänen puolisonsa täytyy olla vähintään 21-vuotiaita, jotta puolison oleskelulupa voidaan myöntää.
– Vähimmäisiän pitää täyttyä silloin, kun oleskelulupa tulee voimaan. Edellytystä ei sovelleta perheenkokoajaan, joka on Suomen kansalainen. Suomen kansalaisen puolison pitää kuitenkin olla 21-vuotias. Lupa voidaan siis myöntää esimerkiksi 20-vuotiaan suomalaisen 21-vuotiaalle puolisolle, perheenyhdistämisen prosessinomistaja Riikka Parviainen kertoo.
Lisäksi puolisoilla, joilla on yhteisiä lapsia, on mahdollisuus hakea oleskelulupaa huoltajana, vaikka he olisivatkin alle 21-vuotiaita.
Kansainvälistä suojelua saaneilla perheenkokoajilla uusi asumisaikaedellytys
Lakimuutoksen myötä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemuksiin tulee käyttöön perheenkokoajaa koskeva asumisaikaedellytys tietyin poikkeuksin. Edellytys koskee pakolaisaseman saaneen niin sanottujen uusien perheenjäsenten, toissijaista suojelua saaneen perheenjäsenten sekä pakolaisaseman saaneen tai toissijaista suojelua saaneen muiden omaisten hakemuksia.
– Näissä tapauksissa oleskeluluvan myöntäminen perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on asunut Suomessa oleskeluluvalla vähintään kaksi vuotta, kun perheenjäsenen oleskelulupahakemus jätetään. Asumisaikaa koskevasta edellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii, Parviainen kertoo.
Jos perheenkokoaja on tullut Suomeen turvapaikanhakijana ja saanut suojeluaseman, asumisajan laskenta alkaa ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä perheenkokoajalle. Jos perheenkokoaja on puolestaan kiintiöpakolainen tai hän on saanut suojeluaseman perhesidepäätöksen yhteydessä, kahden vuoden asumisaika alkaa siitä päivästä, kun perheenkokoaja saapuu Suomeen luvan myöntämisen jälkeen.
Asumisaikaedellytys ei koske pakolaisaseman saaneen vanhoja perheenjäseniä, tilapäistä suojelua saaneen perheenjäseniä tai muita omaisia. Turvapaikan saaneen perheenkokoajan vanhalla perheenjäsenellä tarkoitetaan perheenjäsentä, jonka kanssa perhe-elämä on aloitettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Kiintiöpakolaisen vanhalla perheenjäsenellä tarkoitetaan perheenjäsentä, jonka kanssa perheenkokoaja on aloittanut perhe-elämän ennen perheenkokoajan hyväksymistä Suomeen pakolaiskiintiössä. Jos perheenkokoajalle on myönnetty pakolaisasema perhesidepäätöksen yhteydessä, hänen vanhoiksi perheenjäseniksi katsotaan henkilöt, joiden kanssa perhe-elämä on aloitettu ennen pakolaisaseman antamista.
Muutoksia kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen lapsen perheenjäsenen toimeentuloedellytyksiin
Jatkossa perheenjäseneltä ei vaadita turvattua toimeentuloa, jos perheenkokojana on alaikäinen pakolainen, joka on Suomessa ilman huoltajaa. Jos alaikäinen perheenkokoaja on saanut tilapäistä tai toissijaista suojelua, hänen perheenjäsentensä toimeentulon tulee olla turvattu. Turvattu toimeentulo vaaditaan myös kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen muulta omaiselta tietyin poikkeuksin.
Turvattua toimeentuloa vaaditaan pääsääntöisesti silloin, kun on kyse alaikäisestä pakolaisesta, joka on maassa toisen huoltajansa kanssa. Turvattua toimeentuloa ei vaadita niin kutsutuilta vanhoilta perheenjäseniltä, jos oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella on jätetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen pakolaisaseman antamisesta.
Toimeentuloedellytyksestä voidaan jatkossakin poiketa yksittäistapauksessa poikkeuksellisen painavan syyn tai lapsen edun perusteella.
Muutoksia lapsen alaikäisyyden määrittämiseen kansainvälistä suojelua saaneiden perhesidehakemuksissa
Lapsen alaikäisyyden määrittämistä koskevaa säännöstä muutetaan Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun mukaisesti. Jos perheenkokoaja on toissijaista suojelua saanut alaikäinen ja hän on tullut Suomeen ilman huoltajaa, oleskeluluvan myöntäminen hänen perheenjäsenellensä edellyttää jatkossa sitä, perheenkokoaja on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenjäsenen oleskelulupahakemus on tullut vireille. Sama edellytys koskee myös tilanteita, joissa perheenkokoajana on tällaisen suojeluaseman saanut huoltaja ja hakijana on hänen lapsensa.
Lakimuutoksen jälkeen ainoastaan turvapaikan saaneet ilman huoltajaa tulleet alaikäiset ja turvapaikan saaneen huoltajan lapset ovat alaikäisyyden määrittämisessä erityisasemassa. Jos turvapaikan saanut perheenkokoaja on tullut Suomeen alaikäisenä ilman huoltajaa, hänen perheenjäsenelleen voidaan myöntää oleskelulupa vain, jos perheenkokoaja oli alaikäinen sinä päivänä, kun hän jätti turvapaikkahakemuksen, jolla hänelle myönnettiin turvapaikka. Oleskeluluvan myöntäminen turvapaikan saaneen lapselle puolestaan edellyttää sitä, että lapsi on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenkokoaja jätti hakemuksen, jolla hänelle myönnettiin turvapaikka.
– Näissä molemmissa tilanteissa jatkossakin edellytetään, että oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja sai tiedoksi päätöksen turvapaikan myöntämisestä. Aikarajasta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy, Parviainen sanoo.
Lisätietoa medialle
- prosessinomistaja, Riikka Parviainen, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 146
- Sisäministeriön tiedote 12.6.2025: Perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennetaan - Sisäministeriö
- Verkkosivu: Perheenjäsenen luokse Suomeen | Maahanmuuttovirasto
- Verkkosivu: Toimeentuloedellytys Suomesta oleskeluluvan saaneen perheenjäsenelle | Maahanmuuttovirasto
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
Gazan palestiinalaiset eivät saa automaattisesti turvapaikkaa14.8.2025 11:58:54 EEST | Tiedote
Julkisuudessa on käyty keskustelua Maahanmuuttoviraston ohjeesta liittyen Gazan palestiinalaisiin ja kansainvälisen suojelun myöntämiseen. Kyseessä on viraston sisäinen ohje, joka antaa yksittäin esitettynä ja tulkittuna virheellisen kuvan turvapaikkaprosessin kokonaisuudesta, johon liittyy useita muitakin ohjeistuksia. Näitä kaikkia sovelletaan päätöksenteossa, jossa tehdään aina myös yksilöllinen harkinta.
Cooperation helps combat human trafficking31.7.2025 11:00:48 EEST | Press release
According to early-year statistics from the Assistance System for Victims of Human Trafficking, forced marriage and forced labour are the most common forms of exploitation among victims of human trafficking. National and international cooperation are necessary in order to combat trafficking.
Människohandel bekämpas genom samarbete31.7.2025 11:00:35 EEST | Pressmeddelande
Enligt statistik från början av året från hjälpsystemet för offer för människohandel är tvångsäktenskap och tvångsarbete de vanligaste formerna av utnyttjande av människohandelsoffer. För att bekämpa människohandel behövs nationellt och internationellt samarbete.
Ihmiskauppaa torjutaan yhteistyöllä31.7.2025 11:00:23 EEST | Tiedote
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän alkuvuoden tilastoissa pakkoavioliitto ja pakkotyö ovat yleisimmät ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttömuodot. Ihmiskaupan torjumiseen tarvitaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä laskenut – yhä useampi jää tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen4.7.2025 10:00:21 EEST | Tiedote
Maahanmuuton toimintaympäristössä on tapahtunut monia muutoksia viimeisen vuoden aikana, jotka ovat vaikuttaneet työperusteisten oleskelulupahakemusten määriin ja käsittelyaikoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme