RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutzin linjapuhe puoluekokouksessa 2025

Hyvät kutsuvieraat, hyvät RKP:läiset – rakkaat ystävät! 

On hienoa olla tänään Vaasassa. Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa, Pohjois-Euroopan energiapääkaupungissa – ja mikä voisikaan olla parempaa kuin viettää kesäkuinen lauantai yhdessä RKP:läisten kanssa läheltä ja kaukaa. 

Vaasa on monella tapaa esikuva koko Suomelle – mutta tiesittekö, että seisomme tänään kaupungissa, joka kirjaimellisesti on esimerkki siitä, miten voi nousta tuhkasta ja aloittaa uudelleen – vahvempana ja valoisampana kuin ennen? 

Vuonna 1852 vanha Vaasa paloi kokonaan. Lähes kaikki tuhoutui. Ja mitä tehtiin? Toki huokailtiin – mutta sitten päätettiin rakentaa uutta. Ei samalle vanhalle paikalle – ei, vaan käytettiin tilaisuus hyväksi ja siirrettiin koko kaupunki lähemmäs merta, rakennettiin leveämpiä katuja, avarampia näkymiä. Haluttiin luoda kaupunki, jossa valo saisi enemmän tilaa – ja siksi Vaasa tunnetaan tänäkin päivänä nimellä Pohjolan valoisa kaupunki. 

Tässä on kaunista symboliikkaa. Uskallus rakentaa uutta. Katseen kohdistaminen tulevaisuuteen. Valon valitseminen pimeyden sijaan. Ja juuri sitä Suomi tänä päivänä tarvitsee. Maata, jossa uskallamme uskoa tulevaisuuteen – ja toisiimme. 

Vuosi sitten sain teiltä luottamuksen johtaa puoluettamme. Tämä vuosi on ollut monella tapaa myllerryksessä. Suomessa, politiikassa ja maailmassa on tapahtunut paljon. Olemme keskellä kauppasotaa, infraamme on sabotoitu, ja Ukrainassa sota jatkuu edelleen. Nämä ovat asioita, joita ei hetki sitten olisi voinut edes kuvitella. 

Ja hyvät ystävät – näinä rauhattomuuden aikoina RKP kantaa vastuuta. 

Valtiontalous on tiukoilla. Valtionvelka kasvaa, ja pelkät valtionvelan korkomenot ovat yli 3 miljardia euroa. Kun hallitus pääsiäisen jälkeen kokoontui puoliväliriihensä, kaikille oli käynyt selväksi se, mitä RKP on sanonut koko ajan – että vain kasvua lisäämällä Suomi pääsee ulos velkakierteestä. Hallitus päätti kasvutoimista, joista yhdeksän ovat siitä kahdenkymmenenkuuden kohdan kasvupaketista, jonka me esittelimme viime syksynä. Meidän ehdotuksiamme, meidän aloitteitamme – ja nyt niistä tulee todellisuutta. 

Sama koskee sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Puoliväliriihessä tehtyjen päätösten ansiosta hallitus toteuttaa nyt useita toimia, jotka löytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon korjaussarjastamme. 

RKP:n kädenjälki näkyy. 

Nyt tulemme laskemaan työn verotusta. Teemme investoimisesta helpompaa. Panostamme historiallisen suuria summia tutkimukseen ja kehitykseen. Ja teemme merkittäviä panostuksia puolustukseen. 

RKP:n kädenjälki näkyy. 

Ajatuksemme yhdistelmävakuutuksesta, joka helpottaa yrittäjyyttä, on nyt toteutumassa. Vahvistamme maahan muuttaneiden lasten kielten oppimista. Tarjoamme jokaiselle nuorelle harrastuksen koulupäivän jälkeen. Vahvistamme kotoutumista ruotsiksi. Toteutamme toimia, jotka helpottavat paluumuuttoa Suomeen. 

RKP:n kädenjälki näkyy. 

Tätä me teemme tässä hallituksessa. Kannamme vastuuta. Teemme tulosta. 

Ja ei – emme ole neljä samanlaista puoluetta. Emme ole neljä puheenjohtajaa, jotka ajattelevat samalla tavalla. Mutta siitä huolimatta olemme onnistuneet löytämään yhteisymmärryksen keskeisissä kysymyksissä. 

Hyvät RKP:läiset, 

Ennen kuin voi kantaa vastuuta, on voitettava vaalit. Kevään kunta- ja aluevaalit antoivat jälleen kerran RKP:lle vahvan mandaatin monilla paikkakunnilla Suomessa. 

Tänä vuonna Vöyri on ollut paljon esillä – kiitos Kevinin, Axelin ja Jacobin ja heidän saunomisensa – ja Vöyrin vaalitulokseksi tuli 92,1 prosenttia. Se on itse asiassa pieni lasku, mutta olkoon nyt niin. 

Rakkaat ystävät, 

Tulevaisuus rakennetaan kouluissamme. 

Tänä syksynä, kun koulu taas alkaa, yksi asia tulee olemaan toisin. Kiitos RKP:n työn hallituksessa, jokainen luokkahuone jokaisessa Suomen koulussa on vapaa matkapuhelimista! Laki, joka kieltää puhelimet luokkahuoneissa, astuu voimaan 1. elokuuta, ja aloitamme matkan kohti rauhallisempaa oppimisympäristöä ja parempia oppimistuloksia. 

Mutta teemme paljon muutakin. Koska tiedämme, että perustaidot – lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen – luovat pohjan kaikelle muulle oppimiselle, lisäämme äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan tunteja peruskoulun alemmilla luokilla. Lisäksi vahvistamme oppimisen tukea, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen – ja saa sen mahdollisimman varhain. 

Tämä tuki jatkuu koko koulupolun läpi aina toiselle asteelle asti – niin lukioissa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi käynnistämme kokeilun, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät saavat itse päättää, millaisia koulutuksia juuri heidän alueellaan tarvitaan, alueellisen työvoiman tarpeen perusteella. 

Sillä viisaus ei – uskokaa tai älkää – aina löydy Helsingistä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ei – viisaus löytyy itse asiassa Paraisilta, Pietarsaaresta, Porvoosta, Oulusta. Se löytyy kentältä. Teidän alueiltanne – siellä tiedetään, mitä paikallinen elinkeinoelämä tarvitsee. 

Harvat asiat koskettavat meitä kaikkia yhtä läheisesti kuin hoiva ja huolenpito. Tulee päivä, jolloin me kaikki tarvitsemme yhteiskunnan apua ja tukea. Kun tosi on kyseessä, on Suomessa saatava hoito ehdotonta huippuluokkaa. 

Meillä on maailman paras hoivahenkilöstö, maailman parhaat hoitajat ja lääkärit. Sen tiedämme, ei vähiten siksi, että heidän osaamistaan arvostetaan myös naapurimaissa. Mutta meidän hoitohenkilökuntaamme tarvitaan myös täällä Suomessa – ja siksi teemme takaisin muuttamisen helpommaksi. 

Hyvinvointialueilla RKP:läiset tekevät hartiavoimin työtä kaikilla tasoilla varmistaakseen, että kaikki toimii niin kuin pitää. Tiedämme, että se on haastavaa, mutta me kannamme vastuuta. 

Sinulla on oikeus korkeatasoiseen hoivaan ja hoitoon – lähellä sinua. Se on tavoitteemme RKP:ssä, ja siitä emme tingi tuumaakaan. 

Hyvä puolueväki, 

Maailma on monin paikoin tulessa. Venäjän brutaali hyökkäyssota jatkuu yhä. 

Kävin itse Ukrainassa lokakuussa. Ukrainan puolustustahto, heidän innovatiivisuutensa, heidän sitkeytensä – ne eivät lakkaa tekemästä vaikutusta. He ovat onnistuneet torjumaan hyökkäyssodan jo yli kolmen vuoden ajan ja vieläpä haastamaan määrällisesti ylivoimaisen vastustajansa. Ukraina on etulinjassa vapauden, demokratian ja koko läntisen maailmanjärjestyksen puolesta. 

Ja me jatkamme Ukrainan tukemista. Suomi on tähän mennessä tukenut Ukrainaa yhteensä 3,7 miljardilla eurolla. Tämä tuki jatkuu niin kauan kuin on tarpeen – kaikilla tasoilla. 

Myös Lähi-itä on kriisissä. Hamasin hirvittävä terrori-isku 7. lokakuuta 2023 järkytti koko maailmaa. Yli 1100 ihmistä murhattiin brutaalisti Hamasin terroristien toimesta, ja 250 otettiin panttivangiksi – kyseessä oli yksi historian vakavimmista terroriteoista. Väkivalta ja murhat videoitiin reaaliajassa – ja ne olivat järkyttäviä. 

Israelin vastaus on ollut äärimmäisen kova. Gazaa on pommitettu summittaisesti, eikä keinoja ole kaihdettu Hamasin taistelijoita etsittäessä. Suuria osia Gazasta on tasoitettu maan tasalle, täysin tuhottu. Ja kuten aina sodassa, eniten kärsivät viattomat siviilit. Selkeitä sotarikoksia on tapahtunut – myös Israelin puolelta. Tämä ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Liiallinen voimankäyttö on lopetettava, humanitaarisen avun on päästävä perille, ja viimeisetkin panttivangit on vapautettava. 

Lähi-idän tilanne on monimutkainen. Suomi tukee kahden valtion ratkaisua: Palestiinaa ja Israelia, jotka molemmat tunnustavat toistensa oikeuden olemassaoloon, kunnioittavat toistensa rajoja ja elävät rauhassa rinnakkain. Tämä on Suomen linja – ja myös se linja, jota suurin osa länsimaista kannattaa. Nykytilanteessa tämä voi ehkä tuntua utopialta, mutta uskon menettäminen parempaan tulevaisuuteen ei auta sekään. 

Kaiken tämän keskellä myös meidän Suomessa on kyettävä käymään keskustelua seuraavasta askeleesta kohti kahden valtion mallia – eli siitä, että myös me tunnustamme palestiinalaisvaltion olemassaolon. Tässä ei missään nimessä ole kyse siitä, että terroristijärjestö Hamasille annettaisiin minkäänlaista legitimiteettiä. Kyse on siitä, että tunnustettaisiin se tosiasia, että palestiinalaisvaltio on olemassa. 

Olen todennut, että on täysin selvää, ettemme tule tunnustamaan Palestiinaa, joka kaikilta osin toimisi niin kuin sen pitäisi. Mutta meidän on päästävä eteenpäin ja tehtävä totta siitä, että haluamme nähdä kahden valtion ratkaisun toteutuvan – ja aika tälle, se on nyt kypsä. 

Hyvät ystävät, 

Myös eduskunnassa tapahtuu. 

Yli kymmenen vuotta sitten, vuonna 2014, silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toi eduskuntaan uuden saamelaiskäräjälain. Mutta se törmäsi vastustukseen. Tiedämme, että lainsäädäntömme on ollut puutteellista ja että Suomea on kerta toisensa jälkeen moitittu siitä, että meillä ei ole saamelaisten – alkuperäiskansamme – aseman turvaavaa lakia, joka täyttäisi ne kansainväliset sopimukset, joihin olemme sitoutuneet. 

Silti saamelaiskäräjälaki on kohdannut vastustusta vuodesta toiseen. Edellinen hallitus, Sanna Marinin johdolla, ei saanut lakia maaliin. Perustuslakivaliokuntaa johti tuolloin SDP, ja lakihanke torpattiin. Miksi on niin vaikeaa antaa ihmisille oikeus päättää omista asioistaan? 

Mutta hyvät ystävät – viime viikolla perustuslakivaliokunta pääsi vihdoin eteenpäin. Meidän jäsenemme valiokunnassa, kansanedustaja Mats Löfström, on tehnyt erinomaista työtä. Ensi viikolla laki on vihdoin saatava maaliin – ja Anna-Majan lakiesityksestä on tultava totta. RKP:n kädenjälki näkyy taas. 

Koen silti, että tämä prosessi – ja useat muutkin prosessit, joita perustuslakivaliokunta on viime vuosina käsitellyt – osoittavat ne haasteet, joita syntyy, kun poliittiset toimijat tulkitsevat perustuslakia. Vaikka niin ei pitäisi olla, perustuslain arviointi näyttäytyy toisinaan hallituksen ja opposition välisenä asetelmana. 

Jo pelkästään se, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuudesta on tullut poliittinen pelinappula, on todiste siitä, että valiokunta nähdään poliittisena toimijana. Tätä emme hyväksy. Tarvitsemme perustuslakivaliokunnan, mutta tarvitsemme myös jälkikäteistarkastuksen, jossa lainoppineet, jolla ei ole kytköksiä päivänpolitiikkaan, arvioisivat esityksiä. 

Siksi Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen, jotta perustuslakia ei valjasteta poliittisten päämäärien edistämiseen. 

Hyvät ystävät, 

Nyt seuraaviin eduskuntavaaleihin on vajaat kaksi vuotta. Sitä ennen meillä on edessämme vaalivapaa vuosi. Tämä aika meidän on hyödynnettävä maksimaalisesti. Meidän on tunnistettava vahvuutemme ja katsottava eteenpäin. 

Tämä työ saa alkunsa puolueohjelmasta, jota käsittelemme tänä viikonloppuna. Erittäin perusteellinen valmistelutyö on jo tehty – ja monet teistä ovat olleet mukana viime vuosien aikana. Suuri kiitos siitä työstä, jonka olette tehneet. Nyt olemme kiteyttäneet teidän näkemyksenne ja ajatuksenne tähän ohjelman. 

Puolueohjelma on RKP:n visio Suomesta. Se on visio, joka vaatii toimia, ideoita, yhteistyötä – ja mandaatin. 

Tässä olemme poliittisen toiminnan ytimessä: meidän on puhuttava niin, että se saa vastakaikua äänestäjissä. 

Seuraavien kahden vuoden aikana, kun menemme kohti seuraavia eduskuntavaaleja, keskitymme siihen työhön mitä vaaditaan, jotta saamme sekä uusia ehdokkaita että uusia äänestäjiä puolellemme. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia – kaikkia piirejä, kaikkia jäsenyhdistyksiä – RKP-nuoria, Svenska Kvinnoförbundetia, Svenska Senioreneita – ja kaikkia luottamushenkilöitä sekä puolueaktiiveja kaikilla tasoilla. Meidän on vahvistettava kykyämme viedä eteenpäin sitä viestiä, jonka nyt määrittelemme puolueohjelmassamme. 

Tähän liittyvä strategiatyö on jo aloitettu. Se on työ, joka tullaan ankkuroimaan laajasti. Kyse on jäsenkokemuksen tarkastelemisesta: mitä puolueen jäsenyys merkitsee ja mitä odotamme toisiltamme – mutta myös sitä, mistä RKP:ssä on kyse ja miten voimme parhaiten viestiä ydinajatuksemme ja visiomme Suomesta. 

Viime vuoden lopulla lähetin kaikille jäsenille kyselyn, jotta ymmärtäisin paremmin, miten te näette puolueemme, millaisia ajatuksia ja toiveita teillä on. Olen hyvin kiitollinen siitä, että niin moni teistä käytti aikaa vastaamiseen – rehellisesti, suoraan ja rakentavasti. 

Vastauksenne ovat antaneet meille tärkeitä oivalluksia siitä, miten puolueemme nähdään ja missä meidän on kehityttävä. Ne muodostavat nyt tärkeän osan käynnissä olevaa strategiatyötä – työtä, jossa yhdessä muotoilemme suuntaamme eteenpäin. 

Ja juuri tässä uusi visiomme on meille avuksi. Yhteinen visio, joka pohjautuu arvoihimme – ja teidän ajatuksiinne. 

Sillä me tiedämme, keitä me olemme. Me tiedämme, mitä me edustamme. Mutta tarpeeksi moni suomalainen ei vielä tiedä sitä. Ja tähän on saatava muutos. 

Hyvät ystävät, 

RKP:n tulisi tuntua siltä, kuin tulisi kotiin. Sen tulisi tuntua siltä, että täällä on minun paikkani, täällä olen tervetullut. Että minut hyväksytään sellaisena kuin olen. Ja että minulla on mahdollisuus vaikuttaa. 

Puoluepoliittisesti aktiiviseksi ryhtyminen ei ole helppo päätös – varsinkaan näinä polarisoituneina aikoina. 

Siksi meidän on huolehdittava siitä, että toimintaamme on helppo tulla mukaan. Että suomenkielinen, maahanmuuttaja tai henkilö, joka ensimmäisenä perheessään äänestää liberaalisti – että kaikki he löytävät kodin meidän joukossamme. 

Ja meidän tehtävämme on tehdä se helpoksi. 

Meidän on pidettävä ovi avoinna ja kohdattava kaikki tulijat. 

Kyse on yhteenkuuluvuuden luomisesta. Meidän on näytettävä – jokaisella teolla, jokaisessa keskustelussa, jokaisella valinnalla – että täällä ei ainoastaan ole tervetullut, vaan täällä saa olla oma itsensä. 

Hyvä puoluekokousväki, 

Elämme nopeiden muutosten aikaa. Meitä ympäröivä maailma on muutoksessa. 

Perinteiset oikeisto–vasemmisto-akselit eivät enää riitä selittämään, mitä yhteiskunnassamme tapahtuu. 

Sen sijaan näemme uusia, arvoihin perustuvia vastakkainasetteluja – avoimuuden ja pelon, yhteistyön ja konfrontaation, vapauden ja kontrollin välillä. 

Ihmiset eivät ainoastaan ole eri mieltä, vaan suhtautuvat myös toistensa mielipiteisiin epäluuloisesti ja vihaisesti. 

Kun politiikasta tulee tunteiden taistelu rakentavan vuoropuhelun sijaan, me menetämme kykymme kuunnella. Menetämme kykymme löytää ratkaisuja ja kykymme rakentaa yhteistä huomista. Me menetämme juuri sen, mikä on ollut meidän vahvuutemme – kykymme yhteistyöhön. 

Ja juuri tässä ja nyt, juuri tällaisessa maailmassa, RKP:n äänelle on suurempi tarve kuin koskaan ennen. 

Kun toiset kaivavat poteroita, me haluamme rakentaa siltoja. 

Kun toiset korottavat ääntään, me haluamme keskustella.  

Kun toiset yksinkertaistavat, me haluamme perustella. 

Tiedämme, että puolueuskollisuus on heikompaa kuin koskaan. Liikkuvien äänestäjien määrä nousee jatkuvasti. 

Tiedämme myös, että taktinen äänestäminen yleistyy – ja puolueet, jotka koetaan merkityksellisiksi ja luotettaviksi, saavat ääniä myös sellaisilta ihmisiltä, joilla ei perinteisesti ole ollut tapana äänestää niitä. 

Siksi juuri nyt on meidän hetkemme. 

Arvomme – liberalismi, sivistys, kieli, yhteistyö ja vapaus – eivät ole vain kauniita ihanteita. Ne ovat juuri sitä, mitä tämä maa tarvitsee. 

Aikana, jolloin ihmiset kokevat huolta, yksinäisyyttä ja epäluottamusta, meidän on rakennettava luottamusta. 

Meidän on muistutettava, että kuulumme yhteen. Että me voitamme yhdessä – tai häviämme kukin erikseen. 

Ja juuri siksi emme saa olla näkymättömiä. Emme saa olla epäselviä. Emme saa olla liian varovaisia. 

Meidän on sanottava selvästi, mihin uskomme – ylpeästi, omilla ehdoillamme. 

Sillä Suomi tarvitsee juuri sitä, mitä me edustamme. 

Suomi tarvitsee enemmän vapautta, enemmän sivistystä, enemmän välittämistä, enemmän uskoa tulevaan. 

Ja siksi meillä on vain yksi tie eteenpäin – meidän on kasvettava. 

Ja se alkaa – kuten aina – meistä itsestämme. 

Me emme saa epäröidä – meidän on puhuttava suoraan. 

Me emme sano "mutta", vaan sanomme "siksi". 

Meidän on oltava se liike, joka ei vain pidä Suomea koossa – vaan se liike, joka nostaa tämän maan. 

Hyvä puoluekokousväki, 

Me emme saa tyytyä mihinkään vähempään kuin maailman parhaaseen kouluun. Meillä on jo nyt maailman parhaat opettajat ja paras mahdollinen perusta. Kuten monet muutkin, emme ole onnistuneet parhaalla tavalla navigoimaan viimeisten kahdenkymmenen vuoden muutosten ja mullistusten läpi. Mutta perusta on olemassa. Jos onnistumme antamaan opettajillemme tilaa ja resursseja opettaa, ei mikään voi estää meitä. Ja silloin olemme taas maailman parhaita. 

Hyvät ystävät, 

Suomen tulee olla maailman paras maa investoida ja tehdä työtä. Suomen tulee olla paikka, jossa prosessit sujuvat mutkattomasti. Maa, jossa sovitusta pidetään kiinni. Meillä on kaikki edellytykset houkutella pääomaa ja työvoimaa. Ja me voimme olla maailman houkuttelevin maa investoinneille. 

Hyvät RKP:läiset, 

Sama luottamus luo kyvyn huolehtia. Halu auttaa toisiamme ja pitää huolta niistä, jotka apua tarvitsevat. 

Hyvinvointialueet kamppailevat sen kanssa, miten taata hoito ja huolenpito, jonka jokainen suomalainen ansaitsee. Se ei ole helppoa, ja tässä työssä hoidon tuomiseksi lähelle ihmistä on RKP usein yksin. Mutta me jatkamme työtä. Me kannamme vastuuta. 

Meillä on puhdas ilma, puhdas luonto ja puhdas vesi. Meille tämä kaikki tuntuu itsestään selvältä – mutta sitä se ei todellakaan ole. Ruoka, joka tuotetaan valoisina kesäöinä ja jota kastellaan puhtaalla vedellä, on meidän arkipäiväämme – mutta ei kaikkien. Eikä tätä ruokaa ole, jos ei ole edellytyksiä tuottaa sitä. 

Meillä on osaamista ja meillä on puhdasta energiaa. Elämme yhteiskunnassa, jossa hierarkiat ovat matalia – ja joka tekee yhteistyöstä helppoa, uusien ratkaisujen löytämisestä mahdollista, tutkimuksesta ja kehityksestä sujuvaa. 

Kaikkia näitä vahvuuksia meidän on kehitettävä eteenpäin. Juuri tämä maa on meidän Suomemme. 

Se tarkoittaa, että meidän on lakattava ajattelemasta itseämme pienenä puolueena. Meidän on otettava tilaa, puhuttava selkeästi – ja toivotettava yhä useampi tervetulleeksi mukaan. 

Hyvät ystävät – Suomi tarvitsee vahvan RKP:n. Suomi tarvitsee puolueen, joka on utelias. Joka etsii ratkaisuja. Joka ei kaivaudu poteroihin, vaan uskoo, että parasta mitä voi tehdä, on kantaa vastuuta ja välittää lähimmäisestään. 

Puolueen, joka ymmärtää, että meidän on opittava muilta ja että tarvitsemme vaikutteita myös muista maista. 

Hyvät ystävät, 

On ihmisiä, jotka näkevät ongelmia kaikkialla Suomessa – ja vieläpä aivan väärissä paikoissa. On ihmisiä, jotka rakastavat sanoa ei kaikkeen ja elävät kielteisyyden kautta. 

Me RKP:ssä keskitymme sen sijaan löytämään ratkaisuja ja näkemään mahdollisuuksia uhkien sijaan. 

On esimerkiksi niitä, jotka sanovat, että vain suuret sairaalat voivat tuottaa oikeanlaista hoitoa, ja että pienemmät yksiköt ovat ongelma. 

Mutta tiedättekö mitä? 

Suomen ongelma ei ole se, että hoito turvataan lähellä sinua ja että voit yhä saada hoitoa esimerkiksi Raaseporissa, Kokkolassa ja Porvoossa. 

Tiedättekö mikä Suomen ongelma on? 

Suomen ongelma on se, että synnytysosastoja suljetaan sairaaloista, jotka on arvioitu maan parhaiden joukkoon ja joissa sekä henkilökunta että potilaat viihtyvät. 

Suomen ongelma on se, että emme vieläkään ole korjanneet hoitoalan työhyvinvointia. 

Ja Suomen ongelma on se, että liian moni voi huonosti eikä saa apua riittävän ajoissa. 

Suomen ongelma on myös se, ettemme kuuntele nuoria tarpeeksi, emmekä ota heidän heikentyvää tulevaisuudenuskoaan ja mielenterveyttään tarpeeksi vakavasti. 

Suomen ongelma ei ole se, että koulussa tarjotaan kasvisruokaa kerran viikossa – vaan se, että alkutuottajat eivät saa tarpeeksi korvausta tuottamastaan ruuasta. 

Suomen ongelma on se, että ilmastotoimien ja talouskasvun välille luodaan tarpeettomia vastakkainasetteluja. 

Suomen ongelma ei ole se, että “mitään ei saa enää sanoa", vaan se, että liian moni ajattelee olevan hyväksyttävää loukata ja provosoida vain saadakseen näkyvyyttä. 

On myös niitä, jotka sanovat, että meillä on liikaa maahanmuuttajia – että ongelmat johtuvat siitä. 

Mutta tiedättekö mitä? 

Suomen ongelma ei ole se, että meillä on liikaa maahanmuuttajia. Suomen ongelma ei ole se, että liian moni haluaa tulla tänne. Suomen ongelma ei ole se, että annamme terveydenhoitoa liian monelle. 

Tiedättekö mikä Suomen ongelma on? 

Suomen ongelma on se, että meillä on liikaa rasisteja. 

Suomen ongelma on se, että tänne muuttavat ihmiset eivät löydä työtä, että heitä ei oteta vastaan, että heitä ei kohdella tasavertaisesti. 

Suomen ongelma on se, ettemme näe mahdollisuuksia – vaan takerrumme pelkkiin ongelmiin. 

Suomen ongelma ei ole se, että puhumme liikaa tasa-arvosta – vaan se, että Suomessa on yhä Euroopan eriytyneimmät työmarkkinat, että yhä löytyy joku, joka kyseenalaistaa naisen oikeuden päättää omasta kehostaan, ja että koti on yhä liian monelle naiselle se vaarallisin paikka. 

Suomen ongelma ei ole se, että teemme nyt ennätyssuuria panostuksia puolustukseen. Suomen ongelma on se, että meillä on rikollinen naapuri, joka halveksii kansainvälistä oikeutta ja lakia. 

On heitä, jotka väittävät, että Suomen suurin ongelma on se, että hallitus laskee tuloveroja. 

Mutta tiedättekö mitä? 

Sekään ei ole ongelma! 

Sinulla on oikeus tulla palkituksi ahkeruudesta! 

Silloinkin, kun teet enemmän töitä, sinulle pitäisi jäädä ainakin puolet palkasta käteen. Tämä ei voi olla radikaali ajatus! 

Sinulla on oikeus onnistua! Sinulla on oikeus nauttia työsi tuloksista. 

Ongelma ei ole se, että yrittäjän voittoa verotettaisiin liian kevyesti, tai se, että palkkaerot olisivat liian suuret. 

Ongelma on se, että meillä on liian vähän ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan sen riskin, mitä yrittäminen vaatii. Ja ongelma on se, että meillä on liikaa esteitä, jotka vaikeuttavat työntekijöiden palkkaamista. 

Ongelmamme on se, että meillä on liikaa ihmisiä, jotka näkevät uhkia mahdollisuuksien sijaan. 

Meidän on ymmärrettävä, että Suomi on maailman paras maa. 

Melkein kaikilla kuviteltavissa olevilla mittareilla me kuulumme aivan maailman kärkeen. Ja jos lasketaan kaikki yhteen, ei ole toista maata tässä maailmassa, joka olisi parempi. 

Kyllä, jossain maassa on matalammat verot. Itse asiassa aika monessa. Jossain maassa on enemmän Nobel-voittajia. Ja jossain on parempi sää marraskuussa. 

Mutta meille suomalaisille ei ole parempaa maata kuin Suomi. Ja se myös meidän itse on ymmärrettävä. On selvää, että on asioita, joita meidän pitää parantaa – kaikki eivät voi hyvin Suomessa tänä päivänä. Mutta meillä on kaikki edellytykset päästä eteenpäin. 

Aloitetaan siis tekemällä maailman parhaasta Suomesta vielä parempi. 

Miltä sitten näyttää Suomi, jossa RKP:n arvot saavat enemmän tilaa? 

Se on yhteiskunta, jossa lapset oppivat kolme kieltä jo alakoulussa. 

Yhteiskunta, jossa yrittäjät – taustasta riippumatta – kokevat, että järjestelmä on heidän puolellaan. 

Yhteiskunta, jossa politiikka ei perustu pelkoon, vaan kunnioitukseen. 

Yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa siihen, että heidän ääntään kuunnellaan – vaikka se tulisi vähemmistöstä. 

Yhteiskunta, jossa ihmisarvo, tieto ja välittäminen painavat enemmän kuin populismi ja yksinkertaistaminen. 

Suomi tarvitsee enemmän liberalismia, enemmän vapautta. Sillä sinä olet arvokas juuri sellaisena kuin olet – ja sinulla on oikeus elää elämääsi niin kuin itse haluat. 

Tämä on RKP:n lupaus sinulle. Me uskomme sinuun – ja uskomme vapauteesi. Aina. 

Hyvät ystävät, 

"He tekevät ihmeitä joka päivä. Joka päivä." Näin sanoi opettaja nimeltä Raisa, kun istuimme penkillä ja katselimme musiikkiesitystä, jonka oppilasryhmä esitti meille espoolaisessa koulussa. Suurin osa oppilaista oli ensimmäisen tai toisen polven suomalaisia. Useat heistä olivat käyneet suomalaisessa koulussa vasta muutaman vuoden. 

"He tekevät ihmeitä joka päivä." He oppivat uuden kielen, sopeutuvat uuteen kulttuuriin. Ja he selviytyvät. 

Se ei ole helppoa, mutta he selviytyvät. 

Koska Raisa uskoo heihin. Koska koulu uskoo heihin. 

Se mitä Raisa sanoi, kuvastaa minun käsitystäni siitä, mitä RKP edustaa. Luottamusta. Uskoa siihen, että me voimme oppia – mutta myös siihen, että me uskomme toisiimme. 

Ja juuri tämä on RKP:n ydin. 

Usko ihmiseen, usko sivistykseen, usko siihen että jokainen – oikealla tuella ja vapaudella – voi kasvaa, voi osallistua, voi onnistua. 

Meidän ei pidä olla puolue, joka peilaa ympäröivää maailmaa passiivisesti. 

Meidän tulee olla puolue, joka aktiivisesti muokkaa tulevaisuutta. 

Meidän ei pidä seurata sivusta. Meidän tulee olla kirittäjiä. 

Meidän ei pidä odottaa, että meiltä kysytään. Meidän tulee puhua – koska meillä on sanottavaa. 

Me uskomme vapauteen ja vastuuseen. Oikeuteen yrittää. Oikeuteen epäonnistua. Haluun onnistua. 

Tämä on avoimen yhteiskunnan perusta. 

Ja juuri siksi meidän täytyy itsekin uskaltaa. 

Sillä yhdessä – yhdessä me olemme vahva voima. Liike, joka kasvaa. Yhteisö, joka osoittaa, että politiikassa ei ole kyse vain vaikutusvallasta – vaan ennen kaikkea merkityksestä. 

Kiitos!