Mikä on painovoima Lapissa ja tiesitkö mihin se vaikuttaa? Tutkijat mittaavat painovoiman neljällä paikkakunnalla
Suomen painovoima on jatkuvassa liikkeessä, ja siksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat mittaavat painovoimaa vuosittain. Tarkkaa painovoimaan perustuvaa tietoa tarvitaan esimerkiksi satelliittipaikannusta, vedenjakelua ja tunnelien rakentamista varten.
Tänä kesänä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat mittaavat Suomen painovoimaa neljässä eri kohteessa ympäri Lappia. Tehtävänä on seurata painovoiman muutoksia ja tuottaa siitä ajantasaista tietoa.
- Seuraamme miten painovoima muuttuu vuosittain. Painovoiman muutoksiin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten maankohoaminen. Kun maa kohoaa, myös etäisyys maan keskipisteestä muuttuu, jolloin painovoima kevenee. Näitä muutoksia on tärkeä seurata, sillä ajantasainen tieto on välttämätöntä esimerkiksi painovoimajärjestelmälle, korkeusjärjestelmälle ja geoidimallille, joiden ylläpito kuuluu Maanmittauslaitoksen keskeisiin tehtäviin, kertoo tutkimusryhmäpäällikkö Mirjam Bilker-Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Painovoimatietoa koko Suomen tarpeisiin
Yhteiskunnan lukuiset toiminnot nojaavat luotettavaan ja tarkkaan mittaustietoon. Painovoimaan perustuvaa tietoa tarvitaan muun muassa satelliittipaikannukseen, vedenjakeluun ja viemäröintiin. Rakentamisessa tietoa tarvitaan maanpinnan vakauden arviointiin. Painovoimatietoa käytetään myös malmien ja muiden luonnonvarojen etsinnässä sekä maanjärjestysten ja tulivuorten seurantaan.
Tutkijat tekevät mittaukset absoluuttigravimetrillä, joka on painovoiman suuruutta tarkasti mittaava laite. Absoluuttigravimetri matkaa tutkijoiden mukana tärkeänä instrumenttina paikkakunnalta toiselle.
Maanmittauslaitoksen tutkijat suorittavat painovoimamittaukset GNSS-eli satelliittipaikannusasemilla ympäri Suomea. Joka vuosi Maanmittauslaitos tekee mittaukset 6-7 asemalla siten että kolmessa vuodessa suoritetaan mittaukset yhteensä 20 GNSS-asemalla. Tänä vuonna vuorossa on Lappi. Kesän aikana tutkijat tekevät mittauksia Kolarissa, Sodankylässä, Savukoskella ja Sinettätunturilla Enontekiöllä. Lapin GNSS-asemilla suoritettavat mittaukset huolehtivat osaltaan, että tieto on koko Suomesta kattavaa.
Lisätiedot
Mirjam Bilker-Koivula TkT, tutkimusryhmäpäällikkö, 029 531 4696
Kuvat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Inlösningsersättningarna som betalas till markägarna höjs med 25 procent4.8.2025 07:47:22 EEST | Pressmeddelande
Genom en lagändring som nyss trätt i kraft får markägarna 25 procent högre ersättning om deras skog eller mark löses in för utveckling av samhället. Inlösningskommissionen ledd av en lantmäteriingenjör vid Lantmäteriverket ansvarar för fastställande av inlösningsersättningarna i Finland i en process mellan inlösaren och markägaren, en inlösningsförrättning.
Maanomistajille maksettaviin lunastuskorvauksiin neljäsosan korotus4.8.2025 07:47:22 EEST | Tiedote
Maanomistajat saavat juuri voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote
Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme