Lajistoseurantojen merkitys korostumassa: suomalaisen luontotiedon tuotanto vapaaehtoisten varassa
Suomen luonnon tilaa valottavista lajistoseurannoista on koottu ensimmäistä kertaa kattava kokonaiskuva. Kysyntä seurantojen tuottamille tiedoille kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Vapaaehtoistyö on seurannoille valtava voimavara, mutta rahoituksen epävarmuus uhkaa seurantatyön jatkuvuutta.
Suomessa tehtävien lajistoseurantojen laajuutta, menetelmiä ja kattavuutta kuvataan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Systemaattiset lajistoseurannat Suomessa -raportissa (helda.helsinki.fi). Systemaattisella seurannalla tarkoitetaan vuodesta toiseen jatkuvaa, tutkimuskohteeltaan ja menetelmiltään muuttumatonta luontoseurantaa.
Suomessa maaympäristön lajistoseurantoja on kaikkiaan 60, meriympäristön seurantoja 16 ja sisävesien seurannoiksi luokiteltavia seurantoja seitsemän. Kahdeksan seurantaa kattaa useita elinympäristöjä. Vanhimmat seurannat ovat jatkuneet jo 1950-luvulta, mutta toisaalta esimerkiksi pölyttäjäkantoja on alettu seurata systemaattisesti vasta viime vuosina.
“Lajistoseurannat ovat luontotietomme selkäranka. Ilman lajistoseurantoja emme tiedä miten luonnolla menee, miten ihmisen toiminta vaikuttaa luontoon ja onko luonnon tilaa korjaavilla toimenpiteillä vaikutusta”, tiivistää ryhmäpäällikkö Päivi Sirkiä Suomen ympäristökeskuksesta.
Systemaattiset lajien runsauden seurannat kattavat noin 2800 lajia, eli vain noin 6 prosenttia maamme lajistosta. Vaikka levinneisyyteen keskittyvät seurannat tuottavat lisäksi seurantatietoa sadoista lajeista, kattavat seurannat vain pienen osan Suomen lajistosta.
“Tarvitsisimme lisää huomiota esimerkiksi ekosysteemien toiminnan kannalta tärkeisiin lajeihin kuten hyönteisiin, sieniin ja maaperäeliöihin”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ari-Pekka Auvinen.
Vapaaehtoisilta miljoonien eurojen arvoinen työpanos
Kansainvälisesti erityistä Suomen lajistoseurannoissa on yhteistyö asiantuntijaorganisaatioiden ja harrastusjärjestöjen välillä. Pelkästään lajien runsauden seurantojen toteutukseen osallistuu joka vuosi yli 6 000 vapaaehtoista.
Jos mukaan lasketaan vähemmän lajintuntemusta vaativat kansalaistiedehankkeet, nousee vapaaehtoisten määrä kymmeniin tuhansiin.
“Pelkästään lajien runsausseurantoja tekevien vapaaehtoisten työpanos nousee rahalliselta arvoltaan noin kuuteen miljoonaan euroon vuodessa”, arvioi Päivi Sirkiä.
Luontoseurantojen rahoituksen vastattava kysyntään
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin suojelutavoitteisiin ja parantamaan luonnon tilaa. Luonnonsuojelulain edellyttämää kansallista luonnon monimuotoisuuden strategiaa ja toimintaohjelmaa odotetaan hyväksyttäväksi. Samaan aikaan valmistellaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Seurantatiedot ovat keskeisessä roolissa vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelussa ja tavoitteiden saavuttamisen tarkastelussa.
Kokonaan uusia seurantatiedon tarpeita liittyy EU:n ympäristötilinpidon asetuksen uudistukseen, joka velvoittaa kytkemään luonnon tilan seurannan osaksi talouden seurantaa. Monimuotoisuuden seurantatietoa tarvitaan myös jatkuvasti enemmän yksityisen sektorin toiminnan kestävyyden arviointiin, esimerkiksi yritysvastuun raportointiin.
Edes nykyisten seurantojen turvaamiseksi ei kuitenkaan ole riittäviä resursseja.
“Seurantojen tulevaisuus olisi tärkeää vakauttaa ennakoitavalla rahoituksella. Tietoa Suomen luonnon tilasta tuotetaan edullisesti. Noin 85 prosenttia systemaattisista lajistoseurannoista tehdään alle 100 000 euron vuosibudjetilla”, toteaa Päivi Sirkiä.
Jotta luontotiedon saanti olisi jatkossa turvattu, täytyisi seurantojen rahoituspohjaa laajentaa.
“Luontopositiivisuus on korulauseita niin kauan, kunnes yritysten ja muiden yhteisöjen luontovaikutuksia voidaan seurata määrällisesti. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan puolestaan nykyistä tarkempaa seurantatietoa, ja siihen ei nykyinen julkinen rahoitus yksin riitä”, sanoo Ari-Pekka Auvinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Sirkiä, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puhelin +358 29 525 1091
Ari-Pekka Auvinen, tutkija, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puhelin +358 295 251 080
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Warm weather has increased blue-green algae observations across the country17.7.2025 13:13:00 EEST | Press release
Warm and calm weather has increased the occurrence of blue-green algae in inland waters as well as in coastal and offshore areas. Early summer rains and winds have also created favorable conditions for blue-green algae blooms. Observations have been made widely across the country, but the blue-green algae situation still remains fairly typical for mid-summer.
Det varma vädret har ökat observationerna av cyanobakterier runt om i landet17.7.2025 13:13:00 EEST | Pressmeddelande
Det varma och lugna vädret har ökat förekomsten av cyanobakterier både i insjöar samt i kust- och öppna havsområden. Även regn och vindar i början av sommaren har skapat gynnsamma förhållanden för blomning av cyanobakterier. Observationer har gjorts på många håll i landet, men situationen med cyanobakterier är fortfarande ganska typisk för högsommaren.
Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintoja eri puolilla maata17.7.2025 13:00:21 EEST | Tiedote
Lämmin ja tyyni sää on lisännyt sinilevien esiintymistä sekä sisävesillä että rannikko- ja avomerialueilla. Myös alkukesän sateet ja tuulet ovat luoneet suotuisat olosuhteet sinileväkukinnalle. Havaintoja on tehty laajasti eri puolilla maata, mutta sinilevätilanne jatkuu kuitenkin edelleen keskikesälle melko tyypillisellä tasolla.
Mid-summer blue-green algae situation remains moderate in most parts of the country10.7.2025 13:15:00 EEST | Press release
Observations of blue-green algae in inland waters have slightly decreased since last week. In coastal areas, the situation has remained stable, and less blue-green algae have been observed than is typical for midsummer. However, in open sea areas, blue-green algae have been observed slightly more than last week, based on satellite images.
Cyanobakteriesituationen under högsommaren har fortsatt varit måttlig i större delen av landet10.7.2025 13:15:00 EEST | Pressmeddelande
Observationer av cyanobakterier i insjöar har minskat något sedan förra veckan. I kustområdena har situationen varit stabil, och färre cyanobakterier har observerats än vad som är typiskt för högsommaren. Till havs har dock cyanobakterier observerats något mer än förra veckan, baserat på satellitbilder.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme