Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä
Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.

Flóra Várkonyi tarkastelee väitöskirjassaan, miten Pajtim Statovcin romaanit Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän esittävät ja käsittelevät etnisen stereotypisoinnin, rasismin, queeriyden ja kulttuurisen identiteetin teemoja kertojien ja muiden henkilöhahmojen ajattelun ja vuorovaikutuksen kautta. Nämä teemat liittyvät toiseuttamisen laajempaan teemaan, joka saa keskeisen roolin Statovcin romaaneissa. Tutkimuksen kohdeteokset esittävät toiseuttamisen eri muotoja, erityisesti rasismia ja queeriyttämistä perusteellisesti ja moniulotteisesti. Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän ovat luettavissa siirtolaisuuskirjallisuutena.
Siirtolaisuuskirjallisuudeksi laskettavat teokset käsittelevät siirtolaisena olemista siirtolaisten näkökulmasta keskeisimpänä teemanaan, ja teosten muut teemat punoutuvat sen kanssa tiiviisti yhteen. Siirtolainen on henkilö, joka on muuttanut jostakin syystä maasta toiseen. Várkonyin työ edistää siirtolaisuuskirjallisuuden temaattista tutkimusta.
Toiseuttamisen vaikutuksesta kohdeteosten kertojat ja muut siirtolaishenkilöhahmot muodostavat pitkälti kielteisiä stereotypioita uuden kotimaansa tai tilapäisten asuinmaidensa etnisistä enemmistöistä. Tiranan sydämen kertoja on globalisoitumisen aikakauden hylkiö ja muukalainen. Muukalaisen henkilöhahmotyypin piirteitä löytyy myös Kissani Jugoslavian kertojista. Tiranan sydän arvostelee ryhmäkeskeistä ajattelua ja kuvaa sen mekanismeja esittämällä etnisen stereotypisoinnin kielteisiä vaikutuksia ihmisten välisiin suhteisiin ja toiseutettuun yksilöön.
Kohdeteokset painottavat myös rasismin haitallisia vaikutuksia ja ottavat antirasistisen kannan. Yhtäältä niissä rasismi ilmenee arjen rasismina yksilötarinoiden kautta, mutta toisaalta teoksissa korostuu myös rasismin rakenteellinen luonne.
– Tarkastelemissani Statovcin romaaneissa rasismin esitysten yksi keskeinen piirre on siirtolaisten rasismiin antamien vastausten kuvaaminen, toteaa Várkonyi.
– Kirjailija esittää rasismin dynaamisena ja vuorovaikutuksellisena ilmiönä, jossa on kuitenkin aina mukana valtasuhde etnisten enemmistöjen ja rasismin kohteina olevien siirtolaisten välillä. Siirtolaiset ovat rakenteellisesti etnisiä enemmistöjä heikommassa asemassa, Várkonyi kiteyttää.
Statovcin kertojat eivät vastaa sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevia normeja, jotka he yhdistävät ensisijaisesti albanialaiseen kulttuuriin. Koska tässä ei hyväksytä queeriyttä ja poikkeamista perinteisistä sukupuolirooleista, he etääntyvät albanialaisesta kulttuurista ja sukulaisistaan. Kissani Jugoslavian Suomeen kotoutuneet kertojat suomalaistuvat ajan myötä yhä enemmän, mitä teos ilmaisee myös symbolisten eläinhahmojen avulla.
Väitöstilaisuus tiistaina 17. kesäkuuta
Filosofian maisteri Flóra Várkonyin kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Siirtolaiset ryhmien välissä: Etninen stereotypisointi, rasismi, queeriys ja kulttuurinen identiteetti Pajtim Statovcin romaaneissa Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa tiistaina 17.6.2025 kello 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen Päätalon luentosali A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Karkulehto Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Saija Isomaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Flóra Várkonyi
flora.varkonyi@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Mediakutsu: Nyt murretaan vesihuollon myyttejä!1.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Onko vesihuollossa liian monta osapuolta? Ovatko yksityisomisteiset vesihuoltolaitokset julkisia tehokkaampia? Tampereen yliopiston tutkijat murtavat sitkeimpiä vesihuollon myyttejä tuoreessa Dispelling Myths About Water Services -teoksessaan nyt kansainvälisestä näkökulmasta.
AI Champion tuo tekoälyn rakentamisen ja datatalouden tueksi1.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto koordinoi datatalouden kasvuohjelman kolmatta pilottia, jossa edistetään rakentamisen alan dataperustaista kasvua ja elinkaarikestävyyttä. AI Champion -pilotissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset yhdistävät voimansa vauhdittaakseen alan digitalisaatiota ja kilpailukykyä tekoälyn avulla.
Kutsu medialle: Tampereen yliopisto juhlii lukuvuoden avajaisia 2. syyskuuta28.8.2025 13:15:00 EEST | Kutsu
Tampereen yliopiston lukuvuoden 2025–2026 avajaisjuhlaa vietetään tiistaina 2.9.2025 klo 12 alkaen keskustakampuksella Päätalon juhlasalissa. Tervetuloa seuraamaan juhlaa!
Digitalisaatio vierittää julkisen hallinnon taakkaa kansalaisille28.8.2025 13:10:02 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston monitieteinen tutkimus osoittaa, että itsepalvelun ja automaation aiheuttama digitaalinen taakka kuormittaa merkittävästi mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Digitaalisten julkisten palvelujen käyttö omien asioiden hoitamisessa ja vuorovaikutus viranomaisten kanssa saa mielenterveyskuntoutujat kokemaan syvää eriarvoisuutta. Tutkimus toteutti aineistonkeruussa kansalaistieteen menetelmiä.
Yli 90-vuotias asuu kotonaan läheisen tuella, mutta sairaudet kysyvät palveluja27.8.2025 10:49:17 EEST | Tiedote
Läheiset ovat suurin avun ja hoivan lähde yli 90-vuotiaille tamperelaisille. Kotona asuminen on yleistynyt, mutta sairaudet pakottavat aika ajoin päivystykseen. Tervaskannot 90+ tutkimushanke kertoo 90 vuotta täyttäneiden tamperelaisten elämäntilanteesta, terveydestä ja toimintakyvystä. Tutkimus viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan kaikille avoimessa juhlaseminaarissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme