Aurinkoahven uhkaa vesistöjemme monimuotoisuutta – älä levitä haitallista vieraslajia

Aurinkoahven (Lepomis gibbosus) on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vieraslaji, joka on levinnyt Suomeen ihmisten toimesta. Se on tehokas lisääntyjä ja aggressiivinen reviirinsä puolustaja, mikä tekee siitä erityisen haitallisen alkuperäiselle vesiluonnolle. Aurinkoahven syrjäyttää alkuperäisiä kalalajeja, rapuja ja selkärangattomia, ja sen esiintyminen voi heikentää veden laatua, kun vesi samentuu.

– Aurinkoahvenen leviämisen seurauksena on havaittu alkuperäisten lajien vähenemistä ja uhanalaisten kasvien elinolosuhteiden heikkenemistä. Kun laji pääsee uuteen vesistöön, sen täydellinen poistaminen on erittäin vaikeaa – usein jopa mahdotonta ilman merkittäviä toimenpiteitä, kuten koko lammen tyhjentämistä. Tällaiset toimet ovat kalliita ja voivat itsessään vahingoittaa muuta vesiluontoa, kertoo ylitarkastaja Tapio van Ooik Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Laji ei leviä itsekseen

Aurinkoahven leviää vain ihmisen toiminnan seurauksena, kun sitä päästetään tahallisesti lampeen. Kun laji on kerran päässyt vesistöön, sen torjunta on kallista ja vaikeaa. Siksi ennaltaehkäisy on tehokkain ja edullisin keino suojella vesistöjämme.

Aurinkoahvenen päästäminen luontoon on kiellettyä. Teko voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja aiheuttaa merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle.

Ensimmäinen havainto aurinkoahvenesta Suomessa tehtiin vuonna 2014. Vuoteen 2020 mennessä havaintoja oli jo 17 eri lammesta. Tällä hetkellä varmistettuja havaintoja aurinkoahvenesta on noin 20 lammessa eri puolilla Suomea. Havaintoja on erityisesti Varsinais-Suomessa, mutta sen lisäksi Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja vuodesta 2023 alkaen Pirkanmaalla.

Useimmat näistä esiintymistä sijaitsevat eristyksissä olevissa lammissa, joihin laji on päätynyt ihmisten toiminnan vuoksi.

Pirkanmaalla aurinkoahventa on löytynyt Kangasalla sijaitsevasta lammesta.

– Tämän lammen tilanne on mahdollisten torjuntatöiden kannalta hyvin haastava, sillä lampi on yksityisessä omistuksessa, ja mahdolliset torjuntatoimet, kuten esimerkiksi lammen tyhjentäminen, olisivat hyvin kalliita ja aikaa vieviä. Esimerkiksi Paimiossa toteutettu Ankkalammen tyhjennys maksoi noin 186 000 euroa. Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ole käytettävissään resursseja, joilla lampi voitaisiin tyhjentää, van Ooik kertoo.

Lammessa ei tiettävästi ole sellaisia erityisiä luontoarvoja, joiden säilymistä aurinkoahvenen esiintyminen uhkaisi, ja joiden takia lajin hävittäminen olisi välttämätöntä. Lammesta ei ole myöskään yhteyttä muihin järviin tai jokiin. Laji ei voi levitä muihin vesistöihin muutoin kuin ihmisen levittämänä.

Pirkanmaan ELY-keskus keskittyykin nyt lajin leviämisen estämiseen, kalapopulaation seurantaan sekä haitallisesta vieraslajista tiedottamiseen.

Mitä jokainen voi tehdä vesistöjä suojellakseen?

• Älä päästä vieraslajeja luontoon – esimerkiksi akvaariosta, tai toisesta vesistöstä.
• Puhdista kalastusvälineet ja veneet ennen vesistöstä toiseen siirtymistä.
• Jaa tietoa haitallisista vieraslajeista.