Maailman suurin biologisen monimuotoisuuden tietokanta BioTIME tarjoaa uuden näkymän lajiston muutoksiin 150 vuoden ajalta
18.6.2025 10:18:10 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
St Andrewsin yliopiston luoma maailman suurin biologisen monimuotoisuuden aikasarjatietokanta BioTIME on laajentunut. Kansainvälisen tutkijaverkoston yhteistyönä tietokannasta on julkaistu uusi entistä laajempi versio, joka tarjoaa tarkkaa tietoa biologisen monimuotoisuuden muutoksista viimeisten 150 vuoden ajalta. Tietokanta kattaa ekologisia havaintoja vuosilta 1874–2023.
Tietokannan uusi versio, joka on julkaistu Global Ecology and Biogeography -lehdessä, sisältää tietoja yli 553 000 paikasta, seuraten lajien runsautta arktiselta alueelta Amazoniin. Tämä auttaa tutkijoita, poliittisia päättäjiä ja yleisöä ymmärtämään paremmin eri lajien kohtaamia monimutkaista muutoksia nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Uudessa versiossa BioTIME-tietokannan kattavuus on laajentunut huomattavasti, ja tavoitteena on ollut erityisesti lisätä maantieteellistä ja taksonomista edustusta. Laajennuksen myötä tietokanta sisältää nyt lähes 12 miljoonaa havaintoa yli 56 000 lajista meri-, makean veden ja maaekosysteemeissä.
Kyseessä on kattavin koskaan koottu kokoelma ekologisten lajiyhteisöjen aikasarjoja. Siinä missä populaatio seuraa yhden lajin yksilöitä, lajiyhteisö kattaa useita samassa paikassa yhdessä eläviä lajeja, esimerkiksi kaikki paikallisen puiston eri lintuparvet. Lajiyhteisötason tiedot ovat olennaisen tärkeitä biologisen monimuotoisuuden mittaamisessa, kuten lajirunsauden ja -diversiteetin laskemisessa.
– Emme voi matkustaa ajassa, joten menneisyydestä saatavat biodiversiteettitiedot ovat korvaamattomia, kun haluamme ymmärtää missä ja miten biodiversiteetti muuttuu. Ihmisen silmät ja korvat ovat tämän valtavan tietovarannon tärkeimmät työkalut. Tietokanta on satojen ihmisten, niin tutkijoiden kuin kansalaistutkijoiden, yhteinen ponnistus. He ovat järjestelmällisesti havainnoineet ja kirjanneet eri lajien esiintymistä ja runsautta eri aikoina, sanoo hanketta johtava professori Maria Dornelas St Andrewsin yliopistosta.
Apulaisprofessori Laura Antão Turun yliopistosta on ollut mukana työssä BioTIMEn perustamisesta lähtien.
– On ollut uskomaton matka nähdä, kuinka lukuisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja aineistonkerääjien yhteisvoimin on saatu aikaan tämä tärkeä työkalu, jonka avulla voidaan ymmärtää, miten biologinen monimuotoisuus muuttuu tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa, Antão sanoo.
BioTIME 2.0 -version julkaisuun on osallistunut 485 kirjoittajaa yli 400 eri tutkimusorganisaatiosta 40 maasta.
Muuttuvan planeetan työkalu
BioTIME-tietokanta antaa tutkijoille mahdollisuuden katsoa sukupuuttoon liittyvien otsikoiden taakse ja tarkastella monipuolisemmin ekosysteemien ja lajiyhteisöjen muutoksia maankäytön, ilmastonmuutoksen ja suojelutoimien yhteydessä ajan kuluessa.
BioTIME on jo alkuperäisestä julkaisustaan lähtien toiminut perustana useille vaikutusvaltaisille tutkimuksille biodiversiteettitieteessä ja globaalissa ympäristöpolitiikassa. Tutkijat ovat sen avulla haastaneet yksinkertaistavia käsityksiä biodiversiteetin muutoksista, paljastaneet monisyisempiä ekologisia kehityskulkuja sekä tukeneet suojelutoimien suunnittelua.
BioTIME 2.0 -tietokanta on vapaasti tutkijoiden, luonnonsuojelijoiden, kouluttajien ja suuren yleisön käytettävissä hankkeen verkkosivustolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura AntãoApulaisprofessoriTurun yliopisto, biologian laitos
Puh:+358 50 343 5927laura.antao@utu.fiMediapalveluarkisin klo 9-15
Puh:+35850 567 7197viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Laaja PET-aineisto tarkensi kuvaa dopamiinitoiminnasta neurologisissa ja psykiatrisissa häiriöissä23.9.2026 09:51:17 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa yhdistettiin aiemmin kerättyjä aivokuvia poikkeuksellisen laajaksi aineistoksi dopamiinitoiminnan tarkasteluun. Parkinsonin tauti oli selvästi yhteydessä madaltuneeseen dopamiinitoimintaan, kun taas muissa tarkastelluissa ryhmissä lepotilan reseptoritiheys ei eronnut verrokeista. Lisäksi ikä ja sukupuoli vaikuttivat dopamiinitoimintaan.
Tieteen lavalla 24.9. liikutaan sairauden, poikkeavuuden ja hyväksyttävyyden rajapinnoilla21.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tilaisuudessa tutkijat tarjoavat tieteen näkökulmia Seili-näytelmän teemoihin.
Väitös: Lapsuuden perheympäristö ja sisarusten määrä voivat näkyä sydämen ja aivojen terveydessä vielä keski-iässä21.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsuuden perheympäristön vaikutusta keski-iän terveyteen. Vanhempien tupakoinnille altistuminen vaikutti negatiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen sekä kognitiiviseen suoriutumiseen vielä keski-iässä. Lisäksi ainoilla lapsilla oli jo epäedullisempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiili koko elämänkulun ajan.
Kuormittava varusmiespalvelus haastaa vastustuskykyä – mahdollinen apu löytyi maitoproteiinista18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin hydroloisoidun maitoproteiinin ja kuumakäsitellyn maitohappobakteerivalmisteen potentiaalia varusmiesten terveyden tukemisessa. Maitoproteiinin osoitettiin auttavan varusmiesten vastustuskykyä.
Tiede- ja taidetapahtuma Aboagora järjestetään jälleen syyskuussa teemalla ”Mercury, the Winged Messenger”16.9.2026 11:17:36 EEST | Tiedote
Turun kulttuurielämään vakiintunut tiede- ja taidetapahtuma Aboagora tuo lavalle kolme pääpuhujaa. Timo R. Stewart tarkastelee informaatiosotaa Gazan konfliktin valossa, musiikkitieteen professori Susanna Välimäki avaa, miten säveltäjä Kaija Saariahon viimeinen teos kommunikoi kuolemaa, ja professori Susanne Åkesson kertoo tervapääskyjen mannertenvälisistä muuttomatkoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme