Pankkihuijaukset hyödyntävät mobiilikäyttöä

Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n kehittämän Kilpi-sovelluksen kautta on viime viikkoina raportoitu yhä enemmän pankkien nimissä tehtyjä huijausyrityksiä. Huomionarvoista on, että huijaukset näyttävät onnistuvan erityisen hyvin silloin, kun viesti tavoittaa vastaanottajan älypuhelimessa. Tätä edesauttaa se, että puhelimella lähettäjän tiedoista näkyy esikatselussa vain nimi, ei sähköpostiosoitetta.

Pankkien nimissä liikkuvat huijausviestit saattavat näyttää ensi silmäyksellä aidoilta. Esimerkiksi Nordean nimissä lähetetyssä viestissä lukee: ”Nordea pyytää sinua allekirjoittamaan digitaalisesti seuraavat sopimusasiakirjat.” Viesti sisältää linkin ”Siirry asiakirjoihin”.

S-Pankin nimissä liikkuva huijaus puolestaan kertoo: ”Sinulle on saapunut uusi viesti S Pankki sähköiseen postilaatikkoon.” Tämä kyseinen huijaus paljastuu jo viestin kömpelöstä kieliasusta, mutta usein mobiilissa nopea vilkaisu ei aina riitä.

Myös Danske Bankin nimissä lähetetyt huijausviestit jatkuvat edelleen. Ne jäljittelevät ulkoasultaan ja sävyltään virallista pankkiviestintää ja sisältävät usein kiireelliseltä kuulostavan viestin, kuten: ”Pyydämme sinua vahvistamaan tilitietosi napsauttamalla alla olevaa painiketta.” Kaikki tällaiset linkit vievät tietojenkalastelusivustoille, jotka pyrkivät pääsemään käsiksi uhrin pankkitietoihin.

Kilpi-sovelluksen kehittäjä Arto Isokoski korostaa mobiililaitteiden roolia huijausten onnistumisessa. ”Puhelimella viestiin reagoidaan usein kiireessä, ja esikatselussa näkyy vain lähettäjän alias-nimi, ei koko sähköpostiosoitetta. Tällöin viesti voi näyttää luotettavalta, varsinkin jos se tulee tutun lähettäjän, kuten oman pankin nimissä”, kommentoi Isokoski.

Myös Suomi.fi:n nimissä liikkuu huijausviestejä, joissa väitetään: “Verohallinnolla on teille uusi viesti.” Viestissä kerrotaan mahdollisesta veronpalautuksesta tai lisätietojen tarpeesta.

Kansainvälisiä huijauksia sekä häiritseviä yhteydenottoja

Suomalaisille lähetettävät huijausviestit eivät rajoitu pelkästään suomenkielisiin ja kotimaisia yrityksiä ja viranomaisia esittäviin huijauksiin. Esimerkiksi Nigeriasta lähtöisin oleva englanninkielinen huijausviesti kuuluu: “We are pleased to inform you that your outstanding compensation fund worth $2,900,000.00…” Tällaisten viestien tarkoituksena on houkutella uhri luovuttamaan tietojaan ja maksamaan maksuja olemattoman ”korvauksen” lunastamiseksi.

Kilpi-sovellukseen tulee myös lukuisia ilmoituksia huijauspuheluista ulkomailta. Viime aikoina yhteydenottoja on tullut mm. Norjasta (+47), Ruotsista (+46), Tanskasta (+45), Iso-Britanniasta (+44), Itävallasta (+43), Kroatiasta (+385), Virosta (+372), Kreikasta (+30), Irakista (+964), Hongkongista (+852), Brasiliasta (+55), Saksasta (+49) ja Puolasta (+48).

Kaikki ei-toivotut yhteydenotot eivät myöskään ole varsinaisia huijauksia, mutta voivat silti olla häiritseviä. Tällä hetkellä Kilpi-sovellukseen raportoidaan paljon rahapeli- ja kasinoviestejä, joiden markkinointi suomalaisille on laitonta. Useat käyttäjät ovat raportoineet saaneensa tekstiviestejä, joissa tarjotaan pikavippejä tai muita lainaratkaisuja, usein toistuvasti ja ilman lupaa. Aikuisviihteeseen liittyviä viestejä lähetetään myös paljon ilman vastaanottajan suostumusta, mikä tekee niistä erityisen häiritseviä.

Kilpi-sovellus auttaa pysymään huijausten edellä 

Kilpi-sovelluksen käyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemistaan huijauksista, minkä ansiosta sovelluksen taustalla oleva tietokanta päivittyy jatkuvasti. Kilpi-sovelluksen on ladannut jo yli 130 000 suomalaista. Tämä tekee siitä tehokkaan työkalun huijauksilta suojautumiseen. Sovellus tunnistaa ja estää huijauspuhelut, -tekstiviestit ja -sähköpostit jo ennen kuin ne ehtivät häiritä käyttäjää. Kilpi-sovellus on ladattavissa Google Playstä ja App Storesta.

Epäilyttävän numeron tai viestin lähettäjän voi tarkistaa myös ilmaisessa Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa osoitteessa www.telemarkkinointikielto.fi. Palvelussa voi hakea tietoa puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen perusteella.