Suomalaisten taloudellinen mielenrauha kääntyi hienoiseen nousuun

Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on kääntynyt nousuun. Muutos on kuitenkin maltillinen. Danske Bankin vuosittaisen Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen kokonaisindeksi nousi Suomessa yhdellä kymmenyksellä (2024: 5,9 vs. 2025: 6,0).   

Tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat entistä enemmän omaan taloudelliseen tilanteeseensa sekä murehtivat vähemmän tuloistaan ja rahojensa riittävyydestä. Suomalaiset ovat myös entistä luottavaisempia siitä, että heidän taloudellinen tilanteensa kehittyy parempaan suuntaan seuraavan viiden vuoden aikana. Muutokset ovat pieniä mutta positiivisia, toteaa Danske Bank Suomen maajohtaja Jens Wiklund.  

“Suomalaisten taloudellisen mielenrauhan käännös orastavalle kasvu-uralle on odotettu uutinen, jolla voi olla positiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia esimerkiksi yksityiseen kulutukseen. Vaikka muutos on maltillinen, se luo uskoa ja voi olla positiivinen signaali kasvavasta luottamuksesta omaan talouteen. Isossa kuvassa taloudellinen mielenrauha on talouskasvun ja kilpailukyvyn raaka-ainetta”, Wiklund toteaa. 

Mielenrauha vahvinta Tanskassa 

Vastaavaa positiivista kehitystä näkyy myös Norjassa ja Ruotsissa. Tanskalaisten luottamus omaan talouteensa on puolestaan tipahtanut kymmenyksen kokonaisindeksissä. Silti Tanskassa on edelleen Pohjoismaiden korkein taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi (6,5). Taloudellisen mielenrauhan indeksi on toiseksi korkein Norjassa (6,4) ja kolmanneksi korkein Ruotsissa (6,2). Suomi (6,0) pitää edelleen peräpäätä verrokkimaihinsa verrattuna pienoisesta noususta huolimatta.  

Maavertailussa suomalaiset ovat selvästi kaikkia muita vähemmän huolissaan omaisuudestaan, ja suomalaisten luottamus taloutensa kehitykseen viiden vuoden tähtäimellä on korkeampi kuin muilla. 

“Suomalaisten keskuudessa luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseensa on edelleen selvästi heikompaa kuin muissa maissa, vaikka tilanne hieman paranikin ja ero muihin maihin aavistuksen kapeni. Useimmilla säästäminen ja sijoittaminen ovat avaimia parempaan taloudelliseen mielenrauhaan”, Wiklund sanoo. 

Ikäluokittain tarkasteltuna taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi nousi eniten 55–64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa (+0,2 yksikköä) ja laski vain alle 25-vuotiailla (-0,1 yksikköä). Vanhin ikäluokka (yli 65-vuotiaat) onkin yhä selvemmin ryhmä, jonka taloudellinen mielenrauha on paras. Nuorimmilla kokonaisindeksiä nostaa erityisesti heidän uskonsa parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen.   

Työttömyyden pelko hillitsee kulutusta 

Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto uskoo, että taloudellisen mielenrauhan hienoinen parantuminen heijastelee hyvin Suomen kansantalouden varovaista paluuta kasvu-uralle. Tällä hetkellä erityisesti korkea työttömyys ja pelko työpaikan menettämisestä jarruttavat suomalaisten kotitalouksien kulutusta. Tutkimustuloksissa näkyy, miten huoli työpaikan menettämisestä on kasvanut. Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli huhtikuussa 9,2 prosenttia.  

“Tutkimuksesta näkyy, miten iso vaikutus työttömyydellä ja sen lieveilmiöillä on taloudelliseen mielenrauhan tasoon. Työttömyys syö selkeästi luottoa omaan taloustilanteeseen ja rahojen riittävyyteen. Ennustamme, että työllisyystilanne paranee ensi vuoden aikana, mutta kehitys on valitettavan hidasta. Positiivista on kuitenkin se, että nuorissa on toivoa. Nuoret vastaajaryhmät uskovat erityisesti parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen – tämä on hyvä ja terve merkki koko Suomen taloudelle.” 

Taloudellinen mielenrauha 2025 

Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksessa selvitetään vuosittain taloudellisen luottamuksen ja mielenrauhan tilaa ja kehitystä suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten keskuudessa.  Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3034, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95 %:n luottamustasolla). Ruotsin, Norjan ja Tanskan osalta otoskoko on kussakin maassa noin 1000 haastattelua, jolloin virhemarginaali on kokonaistasolla keskimäärin noin ±2,8%-yksikköä (95%:n luottamustasolla). YouGov on toteuttanut tämän kuluttajakyselyn Danske Bankin toimeksiannosta.