Suomen Akatemialta yli kolmen miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille luonnontieteiden tutkimukseen

Kaiken kaikkiaan Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi 48 uutta akatemiatutkijaa. Lisäksi toimikunta myönsi rahoitusta 69 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 107 osahanketta. Toimikunta osoittaa akatemiatutkijoille yhteensä noin 34 miljoonan ja akatemiahankkeille noin 50,5 miljoonan euron rahoituksen.

Uusi akatemiatutkija tutkii lumipeitteen vähenemistä

Tutkijatohtori Pekka Niittynen sai 685 611 euron akatemiatutkijarahoituksen tutkimukseen, jossa käytetään satelliittikuvia, ilmastodataa ja kenttätutkimuksia yksityiskohtaisten lumipeitteen ja lumenviipymien kartoittamiseen vuoristoissa ja tundra-alueilla.

Lumipeite vähenee nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksena vaikuttaen merkittävästi tundran ekosysteemeihin. Hänen projektinsa keskittyy lumenviipymiin, alueisiin, joilla lumi säilyy kesään asti. Näissä ainutlaatuisissa elinympäristöissä esiintyy harvinaisia ja erikoistuneita lajeja. Lumenviipymät säätelevät vesivaroja ja vaikuttavat ekosysteemien toimintaan, mutta ovat erityisen herkkiä lämpenemiselle. Huolimatta lumenviipymien merkityksestä, ei ole vielä selvää kuvaa niiden maailmanlaajuisesta jakautumisesta ja viimeaikaisista muutoksista. 

- Jaettavat avoimen datan työkalut ja tulokset auttavat tutkijoita ja päättäjiä ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia näissä haavoittuvissa ekosysteemeissä ja tukevat niiden suojelua, kertoo tutkijatohtori Pekka Niittynen Jyväskylän yliopistosta. 

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu nuorelle, nopeasti urallaan edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Akatemiatutkijan rahoitus on nelivuotinen.

Neljä uutta akatemiahanketta Jyväskylän yliopistoon 

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoitusta neljälle akatemiahankkeelle ja viidelle tutkijalle.  

Akatemiahankkeet:

Akatemiatutkija Kezilebieke Shawulienu, Van der Waalsin atomimittakaavan optoelektroninen ohjaus kvanttimateriaaleja, 431 717 €

Hankkeessa kehitetään uusia kokeellisia ja teoreettisia tekniikoita, joilla tutkitaan kaksinulotteisten materiaalien optoelektronisia ominaisuuksia atomitasolla. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti nanomittakaavan magneettisiin ja optisiin ominaisuuksiin 2D-materiaalien moiré-heterorakenteissa. Tämä mahdollistaa täysin uudentyyppisten magneettisten tai optoelektronisten ominaisuuksien luomisen. Projekti tutkii ensimmäistä kertaa, miten nämä ominaisuudet muuttumat atomimittakaavassa, mikä mahdollistaa näiden ilmiöiden hyödyntämisen uusissa sovelluksissa.
 

Professori Juha Karvanen, Kausaalisynteesi rakenteellisen epävarmuuden vallitessa, 529 127 € 

Kehitämme kausaalipäättelyn menetelmiä, jotka ottavat huomioon kausaalisuuteen liittyvän epävarmuuden, yhdistävät eri tyyppisiä datalähteitä, ja pyrkivät ratkaisemaan puuttuvasta tiedosta ja valikoitumista aiheituvia ongelmia. Kehitettyjä menetelmiä sovelletaan ekologiassa, terveystieteissä ja liiketoiminnassa. 
 

Professori Petri Pihko, EXATH: Elektrokatalyyttinen X-atominsiirto- ja hydridipelkistys, 574 315 € 

EXATH-projektissa kehitetään elektroneja välittäviä aineita, mediaattoreita, sähkökemiallisiin orgaanisiin pelkistysreaktioihin. Mediaattori siirtää elektroneja elektrodilta ja luovuttaa niitä edelleen pelkistettävälle aineelle. Tässä mielessä mediaattorit toimivat samalla tavalla kuin monet vitamiinit, jotka siirtävät elektroneja hapetus-pelkistysreaktioissa. Pelkistettävät orgaaniset yhdisteet voivat olla hyvin monimutkaisia ja sisältää useita erilaisia pelkistyviä ryhmiä. Mediaattori auttaa toteuttamaan pelkistysreaktion siten, että se tapahtuu vain halutussa ryhmässä ja halutusta avarauudellisesta suunnasta. Mediaattori tuo siis pelkistykseen selektiivisyyttä. Sitä voi käyttää useita kertoja, eli mediaattori toimii katalyyttinä. Sähkökemialliset pelkistykset voisivat korvata teollisuudessa käytettävät jätettä tuottavat ja usein vaaralliset pelkistysreaktiot, ja niiden avulla voidaan myös toteuttaa uusia selektiivisiä reaktioita, joita ei voitaisi toteuttaa ilman mediaattoreita.
 

Tutkimusinsinööri Mikael Reponen, 413 155 € ja apulaisprofessori Markus Kortelainen, Ytimien ominaisuudet N=Z linjalla, 479 880 € 

NUANZ tutkii isotooppien perustilan ominaisuuksia raskaimman itsekonjugoituneen ytimen, tina-100:n, välittömässä läheisyydessä keskittyen erityisesti N=Z-ytimiin. Projektin kokeellisessa osassa hyödynnetään herkkiä lasermenetelmiä ja moniheijastavia lentoaikamassaspektrometrejä yhdistettynä tehokkaaseen hot cavity catcher -tekniikkaan erittäin heikosti tuotettujen eksoottisten isotooppien massojen, varaussäteiden ja magneettisten momenttien mittaamiseen. NUANZ:n teoreettisessa osassa kokeelliset tiedot tulkitaan ydintiheysfunktionaaliteorian (DFT) avulla. Samanaikaisesti teoreettisessa työssä pyritään toteuttamaan protoni-neutroni parien sekä isospin-projektio kuvauksen laskuihin, ja kokeellista dataa käytetään energiatiheysfunktionaalin kehityksen edistämiseen N=Z-linjan isotooppien perustilan kuvauksen parantamiseksi.

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.