STUK selvitti viiden kaupungin työpaikkojen radontilanteen - Hämeenlinnassa altistutaan yleisemmin kuin Jyväskylässä
Työpaikan radonturvallisuus on työnantajan vastuulla kuten muutkin työturvallisuusasiat. Säteilyturvakeskus valvoo Suomessa työpaikkojen radonpitoisuuksia ja työntekijöiden altistumista radioaktiiviselle radonkaasulle. Vastikään päättynyt Säteilyturvakeskuksen valvontahanke kohdistui viiden kaupungin keskisuuriin ja suuriin työpaikkoihin ja paljasti eroja työpaikkojen radonpitoisuuksissa kaupungeittain.
Säteilyturvakeskus (STUK) lähetti vuoden 2020 marraskuussa 423 työpaikkaan pyynnön selvittää työtilojen radonpitoisuudet. Valvontahankkeeseen valittiin työpaikkoja, joissa oli Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan vähintään 50 työntekijää. Tavoitteena oli suojella mahdollisimman monia työntekijöitä liialliselta radonaltistukselta. Työpaikat valittiin viidestä Suomen mittakaavassa suuresta kaupungista, joissa on radonin mittausvelvoite. Valitut kaupungit olivat Tampere, Kouvola, Hämeenlinna, Porvoo ja Jyväskylä.
Selvityspyynnön saaneista työpaikoista noin 60 % toimitti STUKille radonpitoisuuden mittaustuloksen. Lopuilla työpaikoista oli jokin perusteltu syy, miksi radonmittauksia ei tarvitse tehdä. Radonia ei tarvitse mitata esimerkiksi työtiloissa, jotka ovat toisessa tai sitä ylemmissä kerroksissa.
Mittaustuloksen toimittaneista työpaikoista 36:ssa (15 %) radonpitoisuus oli suurempi kuin viiitearvo 300 becquerelia kuutiometrissä ilmaa (Bq/m³). Osuus on jotakuinkin sama kuin kaikissa mitatuissa työpaikoissa Suomessa. STUKin ylläpitämään radonrekisteriin tallennetuista työpaikoista noin 16 prosentissa on mitattu viitearvoa suurempi radonpitoisuus.
Radonpitoisuuksissa eroja alueittain
Valvontahankkeen tuloksissa oli eroja kaupungeittain; esimerkiksi Hämeenlinnassa mitattiin viitearvoa suurempia radonpitoisuuksia jopa 32 % työpaikoista, mutta Jyväskylässä vain 5 % työpaikoista. ”Valvontahankkeissa tarkasteltujen kaupunkien radonpitoisuuksien erot voivat johtua monesta tekijästä. Merkittävä syy eroihin on maaperä. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on aikaisemminkin mitattu useammin viitearvoa suurempia radonpitoisuuksia kuin Jyväskylän alueella”, kertoo ylitarkastaja Katja Kojo.
Hyvin ilmaa läpäisevässä maaperässä radonpitoinen ilma pääsee liikkumaan helposti. Esimerkiksi hiekkaharjuille rakennetuissa rakennuksissa radonpitoisuudet voivat olla selvästi suurempia kuin muissa rakennuksissa.
Valvontahankkeet radonvalvonnan keinona
Radioaktiivinen radonkaasu aiheuttaa keuhkosyöpää. STUK valvoo Suomessa työpaikkojen radonpitoisuuksia ja työntekijöiden altistumista radonille. Tavoite on, ettei kukaan Suomessa altistu työpaikallaan radonille liikaa. STUK valvoo kohdennetuilla hankkeilla erityisesti alueita, joiden työpaikoilla on todennäköisintä löytää suuria radonpitoisuuksia. Valvontahankkeita on tehty muillakin perusteilla, esimerkiksi toimialakohtaisesti oppilaitoksiin sekä päiväkoteihin.
Säteilylain mukaan työpaikkojen radonpitoisuus täytyy selvittää alueilla, joissa aikaisemmin mitatuista radonpitoisuuksista joka kymmenes tai useampi on ollut viitearvoa suurempi.
Jos työpaikalla on mitattu viitearvoa suurempia radonpitoisuuksia, STUK velvoittaa työnantajaa tekemään tarkentavia selvityksiä tai rajoittamaan työntekijöiden radonaltistumista. Työnantaja vastaa työpaikalla tehtävistä radonmittauksista, vaikka työpaikka toimisi vuokratuissa tiloissa. Radonkorjauksista työnantaja ja kiinteistön omistaja sopivat keskenään.
Mieluiten kolme, mutta vähintään kaksi kuukautta kestävä radonmittaus tehdään syyskuun alun (1.9.) ja toukokuun lopun (31.5.) välisenä aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja KojoYlitarkastajaSäteilyturvakeskus
Puh:+358 975 988 472Mediapalvelu
Puh:010 850 4761Linkit
Lyhyesti STUKista
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser.
Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
STUK övade bedömning av säkerheten vid ett kärnkraftverk enligt den modell som föreslås i den nya kärnenergilagen17.6.2025 13:40:16 EEST | Pressmeddelande
Det finska företaget Steady Energy utvecklar en egen småskalig kärnkraftsanläggning som marknadsförs för at producera fjärrvärme för städer. Strålsäkerhetscentralen har granskat beskrivningen av anläggningen och bedömt säkerheten med hjälp av den modell som föreslås i den nya kärnenergilagen. Resultaten är att anläggningen kan utformas så att den uppfyller säkerhetskraven.
STUK harjoitteli ydinvoimalaitoksen turvallisuuden arviointia uuteen ydinenergialakiin ehdotetun mallin mukaan17.6.2025 13:40:16 EEST | Tiedote
Suomalainen yritys Steady Energy on kehittämässä omaa pienydinvoimalaitosta, jota se markkinoi kaupunkien kaukolämmön lähteeksi. Säteilyturvakeskus on käynyt läpi laitoksen kuvauksen ja arvioinut turvallisuuden käyttämällä uuteen ydinenergialakiin ehdotettua mallia. Arvion tulos on, että laitos on mahdollista suunnitella turvallisuusvaatimukset täyttäväksi.
Det strålar lika lite i kärnkraftverkens omgivning som i resten av Finland16.6.2025 13:37:42 EEST | Pressmeddelande
De finländska kärnkraftverken i Lovisa och Euraåminne ökar knappast radioaktiviteten i sin omgivning, enligt en rapport från Strålsäkerhetscentralen. Rapporten presenterar resultaten från fjolårets miljöövervakning.
Ydinvoimalaitosten ympäristössä säteilee yhtä vähän kuin muuallakin Suomessa16.6.2025 13:37:42 EEST | Tiedote
Suomalaiset ydinvoimalaitokset Loviisassa ja Eurajoella eivät juuri lisää ympäristönsä radioaktiivisuutta, kertoo Säteilyturvakeskuksen viime vuoden ympäristövalvonnan tuloksia esittelevä raportti.
Pia Keski-Jaskarin kolumni: Luonnon terveystarkastus - ympäristön radioaktiivisuuden seuranta on tärkeää3.6.2025 14:19:03 EEST | Blogi
Moni saattaa pohtia, miksi järvien, jokien, metsien, kasvien ja muun ympäristön radioaktiivisuutta mitataan ja seurataan Suomessa niin tarkasti. Tällä kirjoituksella haluan avata keskeisiä syitä sille, miksi tämä työ on paitsi tärkeää, myös välttämätöntä – nyt ja tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme