Kommentti: Häätöjen voimakkaasta kasvusta huolimatta valtion tukemissa vuokra-asunnoissa ne eivät ole lisääntyneet
Vuonna 2024 Suomessa toimeenpantiin 5 400 häätöä, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vain neljä vuotta aiemmin. Valtion tukemista vuokra-asunnoista häädettiin noin 1 500 henkilöä ja markkinaehtoisista vuokra-asunnoista noin 2 600 henkilöä. Häädettyjen henkilöiden määrä on pysytellyt valtion tukemissa vuokra-asunnoissa viimeisen kymmenen vuoden ajan vakaana, mutta samaan aikaan markkinaehtoisista vuokra-asunnoista häädettyjen lukumäärä on lähes kaksinkertaistanut. Koska valtion tukemien vuokra-asuntojen määrä on laskenut, on häädettyjen suhteellinen osuus kasvanut tosin myös niissä.
Valtion tukemista vuokra-asunnoista häädettyjen osuus niissä asuvista oli noin 0,3 prosenttia vuonna 2024, mikä on noin puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2015. Markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa trendi on ollut samankaltainen: vuonna 2024 häädetyt edustivat noin 0,25 prosenttia markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa asuvista, mikä tarkoittaa noin puolen prosenttiyksikön kasvua vuosikymmenessä. Tulokset selviävät VATT Datahuoneen tänään julkistetusta raportista.
Häätöjen kehitys vaihtelee maan sisällä merkittävästi. Yhdeksän suurimman kaupungin joukosta häädöt ovat absoluuttisesti lisääntyneet muualla paitsi Oulussa. Eniten häädöt ovat lisääntyneet Helsingissä, Vantaalla ja Jyväskylässä. Myös häätöjen yleisyys hallintamuodon perusteella jaoteltuna vaihtelee huomattavasti. Espoossa, Tampereella ja Vantaalla valtion tukemista vuokra-asunnoista häädettiin vuonna 2024 asukasmäärään suhteutettuna vähemmän henkilöitä kuin markkinaehtoisista vuokra-asunnoista. Muissa suurissa kaupungeissa tilanne oli päinvastainen.
- Häätö on aina viimesijainen toimenpide. Se ei ole kenenkään, ei asukkaan, vuokranantajan eikä yhteiskunnan etu. Häätöjä pyritään myös ennaltaehkäisemään muun muassa asumisneuvonnan avulla. On kuitenkin mielenkiintoista, että valtion tukemissa vuokra-asunnoissa häätöjen absoluuttinen määrä ei ole muuttunut vuosikymmenessä. Ehkä on niin, että niissä asuu suhteellisen vakioinen määrä suurimman häätöriskin alaisia henkilöitä, joiden häätöjä on ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta erityisen vaikea estää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuu keskimäärin pienituloisempia, vähemmän kouluttautuneita sekä suhteellisesti enemmän työttömiä kuin markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa. Nämä kaikki edellä kuvatut nostavat häätöriskiä nyt julkaistun raportin perusteella, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria toteaa.
Valtion tukemista asunnoista häädetyt päätyvät usein asuntoväestön ulkopuolelle
VATT Datahuoneen raportin mukaan tyypillisesti häädetty on alle 35-vuotias mies, joka häädetään kahden vuoden sisällä asuntoon muuttamisesta. Noin 15 prosentilla häädön saaneista oli maksuhäiriömerkintöjä jo kaksi vuotta ennen häädön toimeenpanoa. Lisäksi raportin mukaan markkinaehtoisista vuokra-asunnoista häädetyt palaavat usein nopeasti samaan asumismuotoon. Kuitenkin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvien osuus laskee voimakkaasti häädön jälkeen ja vastaavasti muun muassa asuntoväestön ulkopuolella olevien osuus kasvaa. Asuntoväestön ulkopuolisiksi on määritelty esimerkiksi asunnottomat sekä asuntoloissa ja laitoksissa asuvat.
- Valtion tukemien asuntojen asukasvalintaohjeistuksen mukaan maksuhäiriömerkintä ei saa olla este asunnon saamiselle, mikä toisaalta varmasti osaltaan lisää häätöriskiä valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvilla. Inhimillisen tragedian lisäksi häätö on kallis myös vuokranantajalle, ja omakustannusperiaatteella toimivien valtion tukemien vuokra-asuntojen häätökustannuksista joutuvat aina viime kädessä vastaamaan muut asukkaat. Toisaalta kuluvana vuonna häätöjen suhteen on saatu hieman positiivisempia uutisia, sillä tammi-toukokuussa toimeenpantiin 10 prosenttia vähemmän häätöjä kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, vaikkakin vuoden 2025 luvutkin ovat edelleen korkeita. Aivan viimeaikainen kehitys kertoo mahdollisesti siitä, että viime vuonna virinnyt keskustelu häädöistä on saanut asukkaita, vuokranantajia sekä esimerkiksi asumisneuvontaa ja sosiaalitointa terävöittämään toimintaansa ja parantamaan yhteistyötään häätöjen ennaltaehkäisemiseksi. Asunnottomuus tunnetusti kasvoi viime vuonna, mutta yhteispelillä kelkka saadaan jälleen käännettyä oikeaan suuntaan, Kauria päättää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriapääekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 135 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 335 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Rahoituksen saatavuuden turvaaminen on edellytys asuntomarkkinoiden toimivuudelle koko Suomessa12.11.2025 11:31:00 EET | Tiedote
Tänään 12.11.2025 syyskokoukseensa kokoontuneet Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenet toteavat rahoituksen saatavuuden turvaamisen olevan ehdoton edellytys asuntomarkkinoiden toimivuudelle koko Suomessa. KOVA ja kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat huolissaan alueiden eriytymisestä Suomessa. Tämä tarkoittaa muun muassa rahoituksen saatavuuden vaihtelua paitsi kohtuuhintaisessa, myös vapaarahoitteisessa asumisessa.
Jaakko Kammonen jatkaa KOVA ry:n puheenjohtajana12.11.2025 11:01:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n puheenjohtajana jatkaa Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kammonen. Hänellä alkaa kolmas vuosi puheenjohtajana vuonna 2026. Valinnan teki tänään Helsingissä kokoontunut KOVAn syyskokous. Samalla valittiin KOVAn muukin hallitus, johon tuli useita muutoksia. Uuden hallituksen toimikausi käynnistyy vuoden 2026 alussa.
Muistutus: KOVAn ajankohtaisseminaari 12.11.2025 – Alueiden ja asumisen polarisaatio29.10.2025 08:55:16 EET | Tiedote
Tervetuloa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n järjestämään ajankohtaisseminaariin keskiviikkona 12.11.2025 klo 12.30-17.00 otsikolla "Alueiden ja asumisen polarisaatio".
Noora Salokangas KOVA ry:n juristiksi27.10.2025 09:42:39 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n juristiksi on valittu VT, OTM, LKV ja FM Noora Salokangas. Hän aloittaa tehtävässään 10.11.2025. Noora Salokangas siirtyy tehtävään Asianajotoimisto Roihu Oy:n asianajajan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa eri asianajotoimistoissa ja Satakunnan käräjäoikeudessa. Hän on toiminut myös suomen kielen opettajana.
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat vähiten yli kahteen vuoteen16.10.2025 09:06:43 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 3,3 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on matalin vuosimuutos yli kahteen vuoteen. Eniten nousivat yksiöiden vuokrat (+3,5 %) ja vähiten kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat (+3,1 %). Keskimääräinen vuokra valtion tukemissa asunnoissa oli koko maan tasolla 13,46 euroa neliömetriltä kuukaudessa, mikä on yli 22 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen vapaarahoitteisen asunnon vuokra. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme