Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja

Kesän alkaessa moni suomalainen pohtii, mihin tuntee kuuluvansa – mökkipaikkakunnalle, omaan naapurustoonsa vai ehkä kotikaupunkiinsa? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus 2024 osoittaa, että kotikunta on yhä tärkeä osa suomalaisten identiteettiä, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuuden merkitys näkyy vahvasti myös arjen kokemuksissa: mitä pidempään ihminen on asunut kunnassaan, sitä vahvemmaksi yhteenkuuluvuuden tunne muodostuu.

Suomalaisten alueellinen identiteetti on monikerroksinen ja muuttuu ajan myötä. Samaan aikaan kun maakuntaan ja Eurooppaan samaistuminen on vahvistunut, uudet hallinnolliset rakenteet, kuten hyvinvointialueet, etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa. Hyvinvointialueisiin samaistuu tällä hetkellä vain kolmannes suomalaisista.

– Vaikka globalisaatio, muuttoliike ja digitaaliset yhteydet ovat hämärtäneet paikallisuuden merkitystä, oma kunta ja erityisesti oma asuinalue ovat edelleen suomalaisille tärkeitä identiteetin rakennuspalikoita, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Kotikunta kolmanneksi tärkein alueellinen samaistumiskohde

Kuntalaisten merkittävimmät alueelliset samaistumiskohteet 2024
Melko tai erittäin paljon samaistuvia, %

1. Suomi (87 %)
2. Pohjoismaat (65 %)
3. Kotikunta/kotikaupunki (56 %)
4. Eurooppa (54 %)
5. Asuinalue (kortteli/naapurusto) (53 %)
6. Maakunta (52 %)

Hyvinvointialueet jäävät vertailussa selvästi muiden alueellisten kokonaisuuksien taakse: vain 33 % vastaajista kokee kuuluvansa melko tai erittäin paljon omaan hyvinvointialueeseensa.

– Samaistuminen syntyy paikallisuuden ja omakohtaisten kokemusten kautta, ja se vie aikaa, Pekola-Sjöblom arvioi.

Kotikunta tärkeä osa identiteettiä – Naantalissa ja Inarissa vahvimmat siteet

Kotikuntaansa samaistuvien määrä vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Eniten kotikuntaan samaistutaan Naantalissa (73 %) ja Inarissa (69 %). Myös Tornio (67 %) ja Keitele (64 %) sijoittuivat kärkeen.

Suurista kaupungeista Turku (62 %) ja Vaasa (61 %) erottuvat edukseen. Tutkimuskuntien keskiarvo kotikuntaan samaistumisessa on 56 prosenttia. Isoista kaupungeista keskiarvon tuntumaan asettuvat Espoo, Hämeenlinna, Lappeenranta ja Mikkeli. Suurissakin kaupungeissa kuitenkin vähintään kaksi kolmesta tuntee vahvaa paikallista samaistumista: joko omaan kaupunkiin, kaupunginosaan tai asuinalueeseen.

Vähiten kotikaupunkiin samaistutaan Vantaalla, jossa vain 40 prosenttia vastaajista samaistuu kotikaupunkiinsa. Vantaalla, samoin kuin Espoossa, Vaasassa ja Turussa, ylikansallinen samaistuminen on suurempaa kuin paikallinen ja alueellinen samaistuminen. 

Kun puolestaan katsotaan, missä paikallinen samaistuminen on suurempaa kuin alueellinen ja ylikansallinen, katse kääntyy isoista kaupungeista Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Mikkelin ja  Salon suuntaan.

Kuntakohtaiset tulokset löytyvät liitteenä olevasta PDF-esityksestä.

Kunnan koko vaikuttaa samaistumiseen

Alle 10 000 asukkaan kunnissa kotikuntaansa samaistuvia on keskimäärin enemmän kuin suurissa kaupungeissa. Inarissa ja Keiteleellä samaistuminen on poikkeuksellisen vahvaa, kun taas suurimmista kaupungeista vain Turku ja Vaasa yltävät yli 60 prosentin. Ero pienempien ja suurten kuntien välillä näkyy myös naapurustosuhteissa. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 63 % kokee kuuluvansa vahvasti omaan naapurustoonsa, kun taas suurissa kaupungeissa luku on selvästi pienempi.

Pienissä kunnissa ihmiset tuntevat usein toisensa paremmin ja yhteisöt ovat tiiviimpiä. Tämä näkyy myös siinä, että pienemmissä kunnissa sekä kotikunta että asuinalue ovat vahvoja identiteetin lähteitä.

Kotikunta ei ole ainoa paikallisuuden mittari. Asuinalueeseen ja naapurustoon samaistuu 53 % suomalaisista. Alle 5 000 asukkaan kunnissa osuus voi olla jopa 63 %. Kaikkiaan joko kuntaan, kunnanosaan tai asuinalueeseen paljon samaistuvia on noin 73 % suomalaisista.

Samaistuminen vahvistunut kautta linjan – erityisesti maakuntaan ja Eurooppaan

Pitkän aikavälin vertailussa samaistuminen kotikuntaan on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta erityisesti maakuntaan ja Eurooppaan samaistuminen on vahvistunut viime vuosina.

Eurooppaan samaistuu 54 prosenttia ja Euroopan unioniin jo 45 prosenttia, mikä on selvä nousu aiemmista vuosista.

Maakuntaansa samaistuu nyt reilu puolet vastaajista, kun osuus oli vielä vuonna 2011 vain 36 prosenttia. 

Ikä, sukupuoli ja asuinaika kunnassa vaikuttavat samaistumiseen

Tutkimuksessa näkyy selkeä ikäjakauma: mitä vanhempi vastaaja, sitä vahvemmin hän kokee kuuluvansa kotikuntaansa ja asuinalueeseensa.

Esimerkiksi 80 vuotta täyttäneistä jopa 64 prosenttia kokee kuuluvansa vahvasti kotikuntaansa, kun 18–29-vuotiaista näin kokee vain 47 prosenttia. Sama ilmiö näkyy myös asuinalueeseen ja kaupunginosaan samaistumisessa. Nuoremmat kokevat paikallisyhteisöt usein etäisemmiksi.

Tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblomin mukaan tämä kertoo sukupolvien erilaisista kokemuksista paikallisuudesta ja osallisuudesta:
– Ikääntyneillä voi olla pidemmät juuret paikkakunnalla, kun taas nuorten elämä liikkuu opintojen, työn ja harrastusten perässä. Siksi kotikunnan merkitys rakentuu eri tavoin eri ikävaiheissa.

Naiset samaistuvat miehiä selvästi useammin kotikuntaansa. Tämä on ymmärrettävää, koska naiset  tutkitusti arvostavat kuntapalveluja ja korostavat monia hyvän kotikunnan tekijöitä sekä sujuvan arjen toimintoja enemmän kuin miehet. 

Kuntasamaistumisen vahvuus liittyy suoraan asuinaikaan: mitä kauemmin on asunut kunnassaan, sitä vahvemmaksi yhteenkuuluvuuden tunne muodostuu.

Paikallisuus vaikuttaa myös asenteisiin ja luottamukseen

Kuntasamaistumisella on merkittävää positiivista yhteyttä myös moniin muihin kunta-asenteisiin, esimerkiksi miten tyytyväinen on kuntapalvelujen hoitoon sekä missä määrin tuntee luottamusta kunnan päätöksentekoon ja kuntapäättäjiin, Pekola-Sjöblom toteaa.

Kuntalaisen samaistuminen omaan kotikuntaan tai –kaupunkiin on merkitsevässä positiivisessa yhteydessä muun muassa kuntapalvelujen hoitoon, kuntalaisten tuntemaan luottamukseen kunnan päätöksentekoa kohtaan, kunnan talouden hoitoon, suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen sekä kiinnostukseen kuntansa kunnallispolitiikasta. 

Omaan kotikuntaan paljon samaistuvat ovat myös tyytyväisempiä omaan elämäntilanteeseensa sekä pitävät oman kunnan itsenäisyyttä erittäin tärkeänä eivätkä kannata oman kunnan kuntaliitosta.

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kuntasamaistuminen ei ole pelkästään tunne- tai identiteettikysymys, vaan se liittyy suoraan demokratian toimivuuteen.

– Paikallisdemokratian kannalta on myönteistä, että ihmiset kokevat kuuluvansa omaan kotikuntaansa. Kun ihminen kokee kuuluvansa yhteisöönsä, hän seuraa aktiivisemmin kunnallista päätöksentekoa ja uskoo omalla osallistumisellaan olevan merkitystä. Siksi on tärkeää, että kotikuntaan samaistuminen on säilynyt vahvana myös muuttuvassa maailmassa, Pekola-Sjöblom sanoo.

Laaja tutkimusaineisto yli 10 000 vastaajalta

Kuntalaistutkimus 2024 perustuu yli 10 000 suomalaisen vastauksiin 46 eri kunnasta. 

Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen aiemmin julkaistuista tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024