THL on havainnut merkittäviä virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa diagnoositiedoissa – asiaa selvitetään yhdessä alueiden kanssa

THL on havainnut huomattavia virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa perusterveydenhuollon diagnoositiedoissa. Virheet liittyvät useiden alueiden toimittamiin tietoihin pitkäaikaissairauksien diagnoosimääristä, ja ne koskevat ainakin vuotta 2023. 

Pitkäaikaissairauksia ovat muiden muassa sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, reuma ja syövät.

Useat hyvinvointialueet ovat toimittaneet THL:lle tiedot pitkäaikaisdiagnoosien määrästä virheellisesti niin, että ne näkyvät käyntisyinä. 

Toisin sanoen esimerkiksi verenpainetautia sairastavan käynti hengitystieinfektion takia lääkärissä näkyy tiedoissa myös verenpainetaudin hoitokäyntinä. Kun tällaisia hengitystieinfektiokäyntejä on useita, pitkäaikaisdiagnoosien määrä rekisterissä alkaa kasvaa merkittävästi. Käynnin pitäisi näkyä rekisterissä ainoastaan hengitystieinfektion käyntinä. 

”Useiden alueiden diagnoosimäärät ovat huomattavasti suurempia kuin mitä ne ovat olleet aiempina vuosina”, sanoo THL:n yksikönpäällikkö Jan Magnusson.

Virheellisiä tietoja havaittu kymmenellä hyvinvointialueella

Diagnoosien määrässä on havaittu merkittäviä virheitä seuraavilla hyvinvointialueilla:

• Etelä-Karjalan hyvinvointialue
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Etelä-Savon hyvinvointialue
• Kainuun hyvinvointialue          
• Kanta-Hämeen hyvinvointialue
• Keski-Suomen hyvinvointialue
• Kymenlaakson hyvinvointialue
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue          
• Päijät-Hämeen hyvinvointialue
• Satakunnan hyvinvointialue

THL on lähettänyt alueille selvityspyynnön tiedoista toukokuussa, ja selvitystyö jatkuu edelleen.  

”Selvitämme parhaillaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa tilannetta, kuten tietojen toimittamiseen liittyviä prosesseja”, Magnusson sanoo.

Hyvinvointialueiden on toimitettava diagnoositietonsa THL:n hoitoilmoitusrekisteriin (Hilmo) kalenterivuoden päätyttyä viimeistään helmikuun lopussa THL:n ohjeistuksen mukaisella tavalla. Tämän jälkeen alueet voivat kuitenkin vielä täydentää tietojaan, jos ovat havainneet tiedoissa korjattavaa tai täydennettävää.

THL huomasi laaduntarkkailussa huhtikuussa, että diagnoositietoissa on merkittäviä virheitä, ja alkoi selvittää asiaa.  

”Muutokset ovat tallentuneet järjestelmiimme karkeasti arvioiden viimeisen puolen vuoden aikana”, Magnusson sanoo.

Ei vaikutusta hyvinvointialueiden ensi vuoden sote-rahoitukseen

Diagnoositiedoissa on kyse erittäin merkittävistä tiedoista, joita käytetään THL:ssä hyvin monipuolisesti eri toiminnoissa, kuten hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen laskennassa sekä monissa tutkimus- ja tilastotoiminnoissa.

Sote-rahoituksen osalta tietojen perusteella arvioidaan kunkin hyvinvointialueen sairastavuutta ja siten palvelutarvetta, jonka perusteella alueet saavat suurimman osan rahoituksestaan.

Hyvinvointialueiden vuoden 2026 rahoituksen laskentaan käytetään vuoden 2023 tietoja.

”Tiedämme jo nyt, ettei havaituilla virheillä ole vaikutusta alueiden ensi vuoden rahoituslaskelmiin”, sanoo yksikönpäällikkö Mikko Peltola.

”On kuitenkin erittäin tärkeää, että virheiden syy selvitetään juurta jaksain. Haluamme yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa varmistaa, että sote-rahoituksen laskennassa käytettävä tietopohja on mahdollisimman luotettava.”

Kun asian selvittäminen on edennyt, THL kertoo tarkemmin diagnoositietojen virheiden syistä ja vaikutuksista esimerkiksi tilasto- ja tutkimustoimintaan sekä tietojen korjaamisen aikataulusta.

Lisätiedot:

Jan Magnusson (tietoaineistot)
yksikönpäällikkö
p. 029 524 7465
THL

Mikko Peltola (sote-rahoitus)
yksikönpäällikkö
p. 029 524 7458
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi