Juhannusviikon sateet viilentävät uimavesiä

Päijänteessä on Suomen lämpimin uimavesi  

Tällä hetkellä kaikkien valtakunnallisessa pintavesien lämpötilaseurannassa mukana olevien hämäläisjärvien vesi on 18–20-asteista, eli noin kaksi astetta lämpimämpää, kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin. Esimerkiksi Lammin Pääjärven veden lämpötila oli 17.6.2025 18,0 astetta ja Heinolan Ala-Rievelin vesi 19,0 astetta. Hämeen ja samalla koko Suomen lämpimin vesi mitattiin Sysmässä Päijänteeltä: 20,8 astetta. Pintavesien lämpötilojen ennustetaan kuitenkin laskevan asteen pari viilenevien säiden myötä, joten juhannuksena uidaan aivan keskimääräisen lämpöisissä vesissä.

Pintavesien havaittuja lämpötiloja voi seurata verkkopalvelussa https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm.

Juhannusviikon sateet hidastavat järvien pintojen alenemista

Järvien vedenpinnan korkeudet jäivät tulvattoman kevään jäljiltä monin paikoin selvästi totuttua alemmiksi. Viime viikkoina tilanne on tasoittunut, ja järvet ovat jo lähempänä ajankohdan keskimääräistä korkeutta.  Sekä Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus että Vesijärven (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 5 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Ala-Rieveli (vesi.fi) on kuitenkin edelleen noin 30 senttimetriä tavanomaista matalammalla.

Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on pystytty pitämään varsin lähellä vuodenajan keskiarvoa. Tämä on onnistunut Vanajavedellä (vesi.fi) ja Lammin Pääjärvellä (vesi.fi). Tammelan Pyhäjärvellä (vesi.fi) vedenkorkeus on edelleen noin 10 senttimetriä tavanomaista alempana.

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeus on ollut laskussa helmikuusta lähtien. Hauhon reitin järvien (vesi.fi) vedenkorkeus on 15–25 senttimetriä ja Liesjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 10 senttimetriä tavanomaista matalammalla.

Jos järven vedenkorkeus on jo kesän alussa tavanomaista alhaisempi eikä kesällä saada tarpeeksi sateita, saattaa loppukesällä olla haasteena kuivuusriski. Järvien vedenpinnat laskevat yleensä kesän mittaan edelleen, koska järvien pinnasta haihtuu kesällä paljon vettä.

– Vaikka juhannusviikon sateet viilentävät uimavesiä, näitä sateita tarvitaan, jotta säästytään loppukesän kuivuusongelmilta. Vesien tilan ja kalaston sekä myös virkistyskäytön kannalta olisi tärkeää, että järvien vedenpinnat eivät laske liian alas, toteaa vesitalousasiantuntija Sanni Manninen Johansen Hämeen ELY-keskuksesta.

Ensimmäisiä sinilevähavaintoja tehty

Kesän edetessä alkaa esiintyä sinilevien massaesiintymiä. Tähän mennessä Hämeessä on tehty kolme kansalaishavaintoa sinilevistä. Tietoa sinilevähavainnoista löytyy Järvi-meriwikistä: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinilev%C3%A4tilanne.

Järvi-meriwikiin voi Havaintolähetin avulla tallentaa omia levähavaintoja.

Pohjaveden pinnat laskevat edelleen

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet laskusuunnassa huhtikuun alkupuolelta lähtien, ja ne ovat nyt ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Viime viikon sateet eivät vielä muuttaneet suuntaa. Satanut vesi on jäänyt kosteuttamaan pohjaveden yläpuolista maakerrosta, eikä sitä ole riittänyt pohjavesikerrokseen. Kesällä tarvitaan runsaita vesisateita, jotta pohjavesitilanne ei muuttuisi kesän aikana huonoksi ja talousvesikaivoissa riittäisi vettä. 

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: 
https://www.vesi.fi/vesitilanne/
https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm