KELA kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vuonna 2026 – pelkkä hinta ratkaisee, miten varmistetaan laatu?
18.6.2025 11:02:22 EEST | AKY - Akavalaiset yrittäjät ry | Tiedote
Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka, ja Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana. Liitot osallistuivat myös kilpailutuksen markkinavuoropuheluun kesän kynnyksellä, jossa pyydettiin kommentteja kilpailutusmateriaalien alustaviin luonnoksiin. Jo aiemmin, Kelan syksyllä 2024 järjestämissä työpajoissa käsiteltiin uudistuvaa palvelukuvausta, kotikäyntilisän muutoksia sekä muutoksia matkakorvausten maksamiseen.
Kilpailutusmateriaalista käy ilmi Kelan jo aiemmin julkistamat uudistukset: Tulevassa hankinnassa palveluntuottajien valinta tehdään jatkossa halvimman hinnan perusteella, eikä terapeutin koulutusta ja kokemusta oteta huomioon laatutekijöinä. Kela ei myöskään huomioi ennen sopimuskauden alkua käytyjä täydennyskoulutuksia muuta kuin silloin, jos ne osuvat juuri sopimuskautta edeltävälle vuodelle. Näin ollen Kelan tulkinnan mukaan aiemmin käyty koulutus ja osaaminen eivät ole merkityksellisiä asioita palveluntuottajia valittaessa.
Kelan mukaan laatu on kirjoitettu sisään uuteen palvelukuvaukseen. Siinä laatua kuvataan hyvän kuntoutuskäytännön ja asiakaslähtöisyyden kautta. Tämän lisäksi Kela asettaa vaatimuksia palveluntuottajille sopimuskauden aikaisen täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja mentoroinnin suhteen. Sopimuskauden aikana palveluntuottajan on esimerkiksi huolehdittava, että jokainen kuntoutusta toteuttava käy täydennyskoulutusta vähintään yhden opintopisteen verran vuotta kohden. Liittojen mielestä tämä sopimuskauden aikainen täydennyskoulutusvaatimus kohtelee varsin epätasa-arvoisesti eri kuntoutusmuotoja ja eri täydennyskoulutushistorian ja työkokemuksen omaavia palveluntuottajia. Myös työnohjaus- ja mentorointivaateet kohtelevat kuntoutusmuotoja ja näin ollen myös asiakkaita luonnoksissa eriarvoisesti.
Uusi kilometrikorvausmalli puolestaan tulee pienentämään lähes poikkeuksetta palveluntuottajien saamaa korvausta kaiken pituisilla matkoilla.
Ryhmäterapiat omana kuntoutusmuotona päättyvät, mutta ryhmäkäyntejä voi toteuttaa yksilöterapian sisällä. Ryhmäkäynneistä maksettava korvaus ei kuitenkaan riittävästi kata käyntien järjestelystä, suunnittelusta, totutuksesta sekä kirjaamisesta aiheutuvaa sidoksista työtä.
Palveluntuottajien täytyy huomioida tarjouksia antaessaan myös uudenlainen hinnoittelumalli sekä sen kustannusvaikutukset oman toiminnan kannalta. Hinnoittelumalli suosii AKY:n liittojen tulkinnan mukaan vastaanottokäynteinä tehtäviä 45 minuutin käyntejä. Matkakustannusten korvaukset eivät kata matka-aikoja, jotka lähellekin matkustaessa saattavat varsinkin kaupunkialueilla olla merkittäviä. Näiden hinnoittelumuutosten seurauksena riskinä voi olla, että syrjäseutujen kuntoutus tulee vähenemään, tai sitä toteutetaan pääsiassa etäyhteyksien välityksellä. Tässä voi syntyä asetelma, jossa asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Myös etäkäynneistä tulee palveluntuottajalle kuluja, koska käytännössä suurin osa niistä toteutetaan toimipisteestä käsin ja lisäksi tietoturvallisen etävälineistön ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Niistä kuitenkin korvataan vähemmän kuin muista käynneistä.
Pelkällä hinnalla kilpailu saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kokeneet ja koulutetut yksinyrittäjät ja pienet yritykset jäävät ilman sopimusta, koska laatu ja osaaminen jäävät hankinnan painotuksista pois.
AKYn liitot ovat huolissaan siitä, että asiakkaiden tarvitsemaa erityisosaamista ei olekaan enää muuttuvan uuden kilpailutuksen seurauksena tarjolla. Edellisessä kilpailutuksessa, jossa laatua arvotettiin 20 % ja hintaa 80 %, tapahtui mm. asiakkaiden tarvitseman erityisosaamisen huomattava väheneminen ja jouduttiin tekemään täydentäviä hankintoja. Nyt näyttää, että edellisen kilpailutuksen kokemukset on unohdettu ja Kela haluaa kokeilla uudelleen samaa.
AKYn liittojen vaikutustyö jatkuu Kelan suuntaan. Lisäksi järjestämme jäsenillemme koulutusta kustannuslaskentaan ja Kelan uuden hinnoittelumallin käytännön vaikutuksiin sekä tarjoamme jäsenpalvelua kaikkiin kilpailutusta koskeviin kysymyksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heta Piirto
heta.piirto@puheterapeuttiliitto.fiJari Lipsanen
jari.lipsanen@psyli.fiJarmo MäkeläAKYn sote-työryhmän puheenjohtaja
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fiTimo SaranpääpuheenjohtajaAKY – Akavalaiset yrittäjät
Puh:050 523 6005timo.saranpaa@ekonomit.fiTove Lassenius
tove.lassenius@toimintaterapeuttiliitto.fiTietoja julkaisijasta
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 23 jäsenjärjestöä ja näiden lähes 16 000 pää- ja sivutoimista yrittäjäjäsentä. AKY on Suomen yrittäjien toimialajärjestöjäsen. AKY palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2024 toimialajärjestönä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta AKY - Akavalaiset yrittäjät ry
Alkuvaiheen yritykset tarvitsevat lisää yksityistä pääomaa19.2.2026 11:38:50 EET | Tiedote
Pääomarahoituksen saatavuus on kynnyskysymys käynnistys- ja varhaisen kasvun vaiheissa oleville yrityksille. Ideoita kyllä on, mutta yritysaihioita ja uusia yrityksiä ei synny potentiaalia vastaavasti etenkin kasvuvaiheen rahoituspulan vuoksi. Jos rahoitusta ei saada Suomesta, myydään kasvukykyiset yritykset helposti ulkomaille. Suomen menestyksen kannalta on oleellista, että meillä on erityisesti kasvuun ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä, sillä vain kasvava yritys voi tarjota lisää työpaikkoja.
Sivutoimista yrittäjyyttä kannattaa tukea myös YEL-ratkaisulla17.2.2026 14:41:34 EET | Tiedote
Senioriyrittäjyys ja sivutoiminen työskentely ovat saaneet viime viikkojen vieraskynä- ja mielipidekirjoituksissa ansaitsemaansa huomiota. Kummatkin mahdollistavat osaamisen laajemman hyödyntämisen talouden ja työllisyyden hyväksi. Myös palkkatyön rinnalla harjoitettava sivutoiminen yrittäjyys avaa saman mahdollisuuden. YEL-velvollisuus päättyy 69 vuoden iässä. Nuoremmat sivutoimiset yrittäjät ovat YEL-velvollisia. Sivutoimisen yrittäjyyden edistämiseksi olisi paikallaan ajatella asia uudelleen. Työn alla olevassa YEL-ratkaisussa olisi paikka uusille aluille.
Soteri-rekisterin maksujen kehitys uhkana yritystoiminnalle16.12.2025 13:50:58 EET | Tiedote
AKY – Akavalaiset yrittäjät katsoo, että esitykset valtioneuvoston asetuksesta Lupa- ja valvontaviraston maksuista ovat kohtuuttomat etenkin pienen sote-yrittäjän näkökulmasta. Nykyisessä työllisyystilanteessa yrittämisen aloittaminen on erittäin hintavaa eikä siten kannusta yrittämiseen. AKY – Akavalaiset yrittäjät lausui aiemmin syksyllä valtioneuvoston asetusta Lupa- ja valvontaviraston maksuista vuonna 2026. Jo nykyisellään palveluntuottajaksi rekisteröityminen ja palveluyksikön rekisteröinti on kallista ammatinharjoittajan saatikka yksin tai kaksin perustettavan osakeyhtiön näkökulmasta.
AKY ottaa vahvemman roolin akavalaisen yrittäjyyden edunvalvojana25.11.2025 11:48:40 EET | Tiedote
AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n syyskokous valitsi Timo Saranpään (Suomen Ekonomit) jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Syyskokouksen jälkeen kokoontunut uusi hallitus valitsi varapuheenjohtajiksi Jarmo Mäkelän (Kuntoutusalan asiantuntijat) ja Emilia Vuolteen (Juristiliitto). Uusi hallitus kokonaisuudessaan internetsivuilla.
AKY – Akavalaiset yrittäjät: Positiivinen luottorekisteri syrjii toiminimiyrittäjiä16.4.2025 10:10:31 EEST | Tiedote
Positiivisen luottorekisterin piti tuoda läpinäkyvyyttä, helpottaa asiointia ja ehkäistä ylivelkaantumista tarjoamalla luotonantajille ajantasaisempaa tietoa kansalaisten maksukyvystä. Käytännössä rekisteri on johtanut tilanteeseen, jossa osa tulonsaajista – kuten toiminimiyrittäjät, apurahansaajat ja freelancerit – eivät saa lainaa, puhelinliittymää tai maksuaikaa, vaikka heillä olisi säännölliset ja riittävät tulot. Suomessa toimii yli 250 000 toiminimiyrittäjää, jotka maksavat veronsa, hoitavat vastuunsa ja pitävät talouden rattaita pyörimässä. Positiivinen luottorekisteri asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja tekee ihmisistä luottokelvottomia, vaikka heillä olisi säännölliset tulot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme