Maailman yleisintä leikkausta tehtiin jo faraoiden aikaan – nykyajan silmäleikkaus on ohi alle kymmenessä minuutissa

Kaihia hoidettiin jo 3000 vuotta sitten – neulalla silmään 

Ensimmäiset kaihin hoitoyritykset on dokumentoitu muinaisessa Intiassa jo noin 1000 eaa. Lääkäri Susrutan menetelmä kuulostaa tänä päivänä hurjalta: tylppä neula työnnettiin silmään ja kaihia yritettiin painaa pois tieltä. Roomalaiset ja arabit jatkoivat samalla tiellä, ja jopa keskiajalla kaihin “työntäminen” oli käytössä Euroopassa. 

Ranskalaislääkärin läpimurto mullisti kaihileikkauksen 

Vuonna 1747 ranskalainen silmälääkäri Jacques Daviel teki historiaa. Hän ei enää vain siirtänyt kaihia syrjään, vaan poisti samentuneen linssin kokonaan silmästä. Tämä oli nykyaikaisen kaihileikkauksen alku – ja samalla suuri askel kohti toimivaa, näköä palauttavaa hoitoa. 

Keinolinssi keksittiin toisen maailmansodan raunioista 

Yksi silmäkirurgian merkittävimmistä keksinnöistä syntyi sattumalta: RAF:n lentäjien silmistä löytyi hävittäjien ohjaamoiden akryylilasia, joka ei aiheuttanut tulehdusta. Tästä inspiroituneena kehitettiin ensimmäiset keinolinssit, joita alettiin käyttää kaihileikkauksissa 1940-luvulla.  1970-1980 luvulta alkoi keinomykiöiden kehittäminen erilaisiin tarkoituksiin. 1990-luvulla kehitettiin ensimmäinen monitehoinen keinomykiö, jonka avulla linssileikkauksen yhteydessä tuli mahdolliseksi korjata sekä lähi- että kaukonäköä.

Ultraäänileikkaus teki kaihileikkauksesta huipputarkan 

1960-luvulla käyttöön tullut fakoemulsifikaatio – kaihin hajotus ultraäänellä – oli todellinen harppaus. Sen ansiosta leikkaushaava pieneni, leikkaus- ja toipumisaika lyheni ja saavutettava näöntarkkuus parani sekä leikkauksen riskit pienenivät. Tekniikka on edelleen kaihileikkauksen kulmakivi, mutta nyt entistä kehittyneempänä. Yhdessä keinomykiöiden kanssa uusi leikkaustekniikka vauhditti silmäleikkausten kehitystä kokonaisuudessaan – kaihileikkaus on muuttunut näköä haittavan kaihin hoidosta taittovirhettä ja ikänäköä korjaavaksi leikkaukseksi.

Laserleikkaus yleistyi 90-luvulla: Lasik-leikkaus aloitti buumin

Laserleikkauksella voi päästä eroon silmälaseista ja piilolinsseistä. Laserleikkauksen avulla korjataan liki-,  ja hajataitteisuutta sekä valikoitujen potilaiden osalta ikänäön oireita.  Ensimmäisenä laserleikkauksista kehitettiin pintalasertekniikkaa, jonka jälkeen siirryttiin läpälliseen laseriin, joka on käytössä hieman eri muodossa tänäkin päivänä. 

2000-luvun aikana laserkirurgiset menetelmät ovat kehittyneet hurjaa vauhtia. 90-luvulla laserleikkausbuumin aloitti Lasik-leikkaustyyppi, joka on niin sanottu läppäleikkaus. Silmän sarveiskalvoon tehdään läppä, jonka alta höyrystetään silmän sarveiskalvoa tarvittava määrä taittovoimakkuuden muokkaamiseksi. Aluksi läppä muodostettiin manuaalisesti, mutta sittemmin läppä on tehty laserilla – eli kehitettiin FEMTOLASIK.

Suomen käytetyin laserleikkausmenetelmä on nykyisin SMILE.  Siinä sarveiskalvolle tehdään vain pieni viilto, jonka kautta laserin sarveiskalvon sisään”leikkaama” lentikkeli eli kudoslevy poistetaan. Kudoslevyn paksuutta ja muotoa muuttamalla voidaan muovata sarveiskalvon taittovoimakkuutta. Suomen ensimmäinen SMILE-leikkaus tehtiin Silmäasemalla, silloisessa Medilaserissa Tampereella vuonna 2012.

”SMILEä tehtiin vain ja ainoastaan Tampereen Medilaserissa noin puoli vuotta, jonka jälkeen saimme laitteita myös muihin Medilaserin toimipaikkoihin. SMILE-leikkaus herätti laajaa kiinnostusta ja Tampereelle matkusti ihmisiä silmäleikkaukseen kaikkialta Suomesta ja Ruotsista asti. Suomi olikin SMILE-leikkausten edelläkävijä myös länsinaapuriimme nähden: Ruotsiin SMILE rantautui vasta myöhemmin”, kertoo Suomen ensimmäisen SMILEn tehnyt silmäkirurgi Harri Koskela, joka vastaanottaa ja leikkaa nykyisin Silmäaseman Isossa Omenassa ja Helsingin silmäsairaalassa.

Uusin menetelmä SMILE-leikkauksista on Pro Hyperopia, jolla korjataan myös kaukonäköisyyttä.  Sekin on käytössä Silmäasemalla ensimmäisenä Suomessa.

”ReLex SMILE® on moderni vaihtoehto, jonka myötä laserleikkaus on soveltuva vaihtoehto entistä useammalle. Menetelmä soveltuu myös kaukotaitteisuuden ja lievän ikänäköisyyden korjaamiseen”, kertoo Kaisu Järvinen, Silmäaseman johtava ylilääkäri.

Kaihi ei ole enää sokeuden syy, vaan parannettavissa oleva näköhaitta 

Kaihi on maailman yleisin sokeuden aiheuttaja – mutta kehittyneissä maissa se on lähes aina korjattavissa. Suomessa valtaosa kaihipotilaista saa näkönsä takaisin nopeasti ja tehokkaasti. Usein tulokset parantavat näköä enemmän kuin potilas uskalsi odottaa. 

”Maailmanlaajuisesti kaihi ja taittovirheet ovat suurin syy näkövammaisuuteen, kun suomalaisten näkövammaisten ihmisten yleisin silmäsairaus on silmänpohjan rappeuma. Yleisimmät diagnoosit Näkövammaisten liiton vuoden 2023 Näkövammarekisterin vuosikirjassa olivat silmänpohjan rappeuma (AMD, 35,9 %), verkkokalvon perinnölliset rappeumat (10,6%) sekä näköratojen sairaudet (9,1 %)”, Järvinen kertoo. 

 Suomessa silmiä hoidetaan tehokkaasti, ja Silmäasemalla on käytössä kaikki nykyaikaisimmat mahdollisuudet sekä taittovirheen että kaihin korjaamiseen. 

“Suomessa julkisen ja yksityisen sairaanhoidon yhteistyö toimii, mutta yksilön kannalta esimerkiksi kaihin leikkauskriteeri julkisella on varsin tiukka. Julkisella kaihijonoon pääsee, kun näöntarkkuus on enää vain 0,5 eli selkeästi alentunut. 0,5:n näöntarkkuus riittää Suomessa juuri ja juuri ajokorttiin, mutta näillä henkilöillä on jo merkittäviä ongelmia pärjätä arjessa”, Järvinen sanoo.  

Yksityisesti toteutettu leikkaus ottaa julkisen sektorin leikkausta enemmän huomioon potilaan yksilölliset tarpeet.  

“Leikkaus ajoitetaan potilaan yksilöllisen haitan mukaisesti eikä näöntarkkuusrajaan perustuen. Silmäasemalla käytämme lisäksi erikoislinssejä, joiden avulla vähennetään tai poistetaan leikkauksen jälkeinen silmälasien tarve, joten parhaassa tapauksessa kaikki näkemisen haasteet voivat onnistuneen leikkauksen myötä jäädä kokonaan pois”, Järvinen päättää.