Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Nuorten poliittisen osallistumisen väheneminen ja eriytyminen eri taustoista tulevien välillä heikentävät monia länsimaisia demokratioita. Suomenruotsalaiset – toisin kuin useimmat etniset vähemmistöt – kuitenkin osallistuvat politiikkaan järjestelmällisesti aktiivisemmin kuin suomenkieliset suomalaiset. Tämä osallistuminen ei synny tyhjiössä, ja siksi Venla Hannuksela tutkii sen kehitystä vertailemalla suomenkieliseen enemmistöön ja ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvia 15–18-vuotiaita.
Erityisesti Hannuksela tutkii nuorten uskoa omiin kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen. Tämä niin kutsuttu sisäinen kansalaispätevyys on yksi tärkeimmistä poliittisen osallistumisen motivaattoreista, jonka väitöstutkimus osoittaa myötävaikuttavan myös suomenruotsalaisten korkeampaan poliittiseen osallistumisasteeseen.
Nuorten poliittinen kehitys eli poliittinen sosialisaatio tapahtuu pääosin perheissä, ystäväpiireissä, kouluissa, median kautta ja sosiaalisissa yhteisöissä kuten harrastusryhmissä. Näiden toimijoiden ei tarvitse välittää kirjaimellisen poliittista tietoa ollakseen poliittisesti merkityksellisiä, vaan esimerkiksi tapa kohdata nuori vaikuttaa poliittisten asenteiden kehitykseen. Poliittista sosialisaatiota puolestaan voivat ohjata erilaiset taustaominaisuudet, kuten vähemmistöasema.
– Vähemmistöaseman aiheuttama haavoittuvaisuus saattaa vahvistaa vähemmistöjen sisäistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä tarvetta painottaa aktiivista kansalaisuutta. Toisaalta eri vähemmistöt ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa esimerkiksi taloudellisten mahdollisuuksien ja valtion tarjoaman suojan suhteen, Hannuksela kertoo.
Yhteenkuuluvuuden tunne parantaa poliittista keskustelua
Hannukselan tutkimustulokset vahvistavat käsitystä vähemmistöjen yhteenkuuluvuuden tunteesta. Ruotsinkielisillä nuorilla havaitaan vahvempia yhteisöön kuulumisen kokemuksia ja vähemmän yksinäisyyttä kuin suomenkielisillä. Tutkimus myös osoittaa näiden tekijöiden yhteyden nuorten sisäiseen kansalaispätevyyteen. Toisaalta ruotsinkieliset nuoret eivät osallistu kansalaistoimintaan suomenkielisiä enemmän eivätkä luota ihmisiin yleisesti voimakkaammin.
Väitöskirjan mukaan yhteisöön kuulumisen kokemuksilla on merkitystä paitsi suoraan suhteessa sisäiseen kansalaispätevyyteen, myös poliittisen keskustelun syntymisen kannalta.
– Mitä vahvemmin nuoret kokevat kuuluvansa luokkayhteisöönsä, sitä paremmaksi he kokevat luokan poliittisen keskusteluilmapiirin. Hyvään poliittiseen keskusteluilmapiiriin kuuluvat mahdollisuus keskustella politiikasta avoimesti ja turvallisesti sekä mielipiteiden moninaisuuden kunnioittaminen.
Tällainen keskusteluilmapiiri on Hannukselan tutkimuksen perusteella yhteydessä sisäiseen kansalaispätevyyteen ja aiemman tutkimuksen mukaan myös moniin muihin poliittisen osallistumisen taustatekijöihin. Toisin sanoen ryhmäytymiseen panostaminen on myös panostus nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, niin enemmistöillä kuin vähemmistöillä.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. kesäkuuta
PM (politices magister) Venla Hannukselan politiikan tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Political Self-Efficacy Development within a Minority: The Causes and Consequences of Political Self-Efficacy among Swedish-Speaking Finnish Adolescents tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 27.6.2025 kello 12 alkaen yliopiston Päätalolla, salissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ellen Claes KU Leuven-yliopistosta Belgiasta. Kustoksena toimii professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Venla Hannuksela
venla.hannuksela@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Väitös: Digitaalisessa maailmassa kuluttajien yksityisyyskokemus on jatkuvassa muutoksessa17.6.2025 08:54:53 EEST | Tiedote
Kuluttajien kokemus henkilökohtaiseen dataan liittyvästä yksityisyydestä ei ole pysyvä, vaan rakentuu yhä uudelleen arjen tilanteissa. KTM Johanna Horppu esittää väitöskirjassaan, että yksityisyys on monitasoinen käsite, johon liittyviä päätöksiä ei tehdä vain tiedon, vaan myös tunteiden perusteella.
Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote
Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.
Väitös: Vastuullinen arviointi ei johda täydellisyyteen, mutta tekee tutkimuksen arvioinnista oikeudenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää16.6.2025 10:55:27 EEST | Tiedote
Tutkimus ja tutkijat ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Vaikka tutkimuksen arvioinnin haasteet ovat olleet jo pidempään tiedossa, alkoi keskustelu vastuullisemmasta arvioinnista herättää laajempaa mielenkiintoa tiedeyhteisössä vasta 2010-luvun alussa. Väitöstutkimuksessaan YTM Laura Himanen tutki, mitä vastuullisuus tutkimuksen arvioinnissa tarkoittaa, miksi sitä tarvitaan ja miten sitä toteutetaan käytännössä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme