Kotivinouma ja tuplatuska uhkaavat eläkerahastoja ympäri maailman

Kanadassa lähes sata yritysjohtajaa allekirjoitti manifestin, jossa he vaativat maan eläkerahastoilta vetoapua kanadalaiselle yrityskentälle.

Yritysjohtajat saivat yksityiskohtaisempaa mietittävää maanmiehensä, tutkija Keith Ambachtsheerin johdolla tehdystä raportista, joka pureutui eläkerahastojen kotimaahan sijoittamisen eri näkökulmiin.

Ambachtsheer on läntisen maailman eläkejärjestelmät tunteva tutkija, joka on arvioinut pyynnöstä viime vuosikymmenellä myös Suomen työeläkejärjestelmää. Kanadaa koskevassa raportissa oli kolme keskeistä huomiota, jotka pätevät myös muissa maissa.

– Ensimmäinen on se, että eläkerahastot ylipäänsä sijoittavat jo nyt aika paljon omiin kotimaihinsa, enemmän kuin usein ymmärretään. Sitä kutsutaan nimellä home bias eli suomeksi vaikkapa ”kotivinouma”, sanoo Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.  

Kotivinoumasta voi olla joillekin maille hyötyä – kuten USA:ssa, jossa on suuri kotimarkkina-alue – , mutta se voi tuoda mukanaan Ambachtsheerin sanoin myös ”double-whammyn”. Tämä ”tuplatuska” tarkoittaa kahta iskua. Ensimmäinen tulee siitä, että laskusuhdanteen aikana yritykset maksavat vähemmän palkkaa ja eläkemaksuja, joilla esimerkiksi Suomessa maksetaan nykyisellään noin 80 prosenttia vuosittain kansalaisille maksettavista työeläkkeistä. 

– Toinen isku tulee sijoitustuottojen heikkenemisestä, jos samaan aikaan iso osa eläkerahastojen sijoituksista on kiinni kotimaisissa osakkeissa ja kiinteistöissä. Pörssikurssien laskun myötä sijoitustuotot heikkenevät enemmän kuin jos ne olisi hajautettu maantieteellisesti laajemmalle alueelle, Pelkonen kuvaa.   

Poliittinen ohjaus vaarantaisi eläkevakuuttajien perustehtävän 

Eläkejärjestelmien ”gurunakin” tunnettu Keith Ambachtsheer pohtii raportissaan, että periaatteessa olisi mahdollista löytää win-win-tilanteita, joissa toteutuisivat sekä eläkerahastojen tuottotavoitteet että sijoitusten kanavoituminen kotimaahan. Usein haasteena on kuitenkin se, että tarpeeksi suuria sijoituskohteita ei ole, ellei sitten esimerkiksi yksityistetä vaikkapa liikenneinfrastruktuuria. Mutta seurauksena voisi olla muun muassa tietulleja, joille on melko luonnollinen poliittinen vastustus.  

– Kolmas Ambachtsheerin pointti on, että jos eläkerahastojen sijoituksia aletaan poliittisesti ohjata maantieteellisesti, niin se vaarantaa eläkevakuuttajien luoman riskienhallinnan ja vaarantaa niiden perustehtävän eli luvattujen eläkevastuiden maksamisen.  

Tästä on tuore esimerkki. Ruotsalaiset työeläkerahastot sijoittivat suorina pääomasijoituksina 600 miljoonaa euroa Pohjois-Ruotsiin pystytettyyn Northwolt-akkutehtaaseen, jonka taustalla oli ajatus uuden teollisuusklusterin syntymisestä taantuvalle alueelle. Kun tilanne näytti hyvältä, eläkerahastoja pidettiin julkisuudessa melkein sankareina. Mutta kun Northwolt ajautui Ruotsin modernin teollisuushistorian suurimpaan konkurssiin ja eläkerahastot menettivät sijoituksensa, ääni kellossa muuttui.  

– Nyt tutkitaan, oliko nämä riskialttiit sijoitukset tehty pääomasijoituksia ja eläkerahastojen sijoituksien turvaavuutta säätelevien lakien mukaan, Pelkonen sanoo.