Runsas kolmannes yrittäjien työtapaturmista johtaa yli viikon poissaoloon – useimmat haaverit helppo estää

Valtaosa työtapaturmista, lähes 60 prosenttia, on lieviä ja johtavat korkeintaan muutaman päivän poissaoloon. Reilu kolmannes tapaturmista johtaa yli viikon sairaspoissaoloon. Vuosittain yrittäjille sattuu lähes 200 tapaturmaa, jonka seurauksena yrittäjä joutuu useamman kuukauden sairaslomalle.

Luvut perustuvat Tapaturmavakuutuskeskuksen kokoamiin, yrittäjien vapaaehtoisen työajan vakuutuksesta korvattuihin vahinkoihin. Vuoden 2024 osalta luvut ovat vielä alustavia. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan arviolta kaksi kolmasosaa yrittäjistä on ottanut vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen.

Kuvio 1. Yrittäjien työajan tapaturmavakuutuksesta korvatut vahingot vuosina 2020–2024

Tyypillisin yrittäjän tapaturmaan johtanut tilanne on liukastuminen tai kompastuminen työpaikalla liikkuessa. Niitä on kolmannes kaikista työtapaturmista. Palkansaajien luvut ovat samansuuntaiset.

– Liikkumiseen liittyvien tapaturmien taustalla on usein työympäristöön liittyviä tekijöitä eli alustan liukkautta tai epätasaisuutta, merkitsemättömiä kynnyksiä tai yllättäviä korkeuseroja esimerkiksi lattiassa tai portaissa, sekä huono valaistus, sanoo Fennian riskienhallintapäällikkö Riku Heinonen.

Heinosen mukaan myötävaikuttavina tekijöinä liikkumistapaturmissa voi olla esimerkiksi sylissä kannettavat ja kenties näkyvyyttä heikentävät tavarat. Riskiä lisää merkittävästi, jos katse ja keskittyminen ovat esimerkiksi älypuhelimen ruudulla tai työvälineen käyttämisessä.

Liikkumisen ohella myös käsikäyttöiset työkalut ja koneet näkyvät tapaturmatilastoissa. Moni yrittäjä tekee töitä esimerkiksi porakoneella, sirkkelillä ja veitsellä. Terävien työkalujen käsittelyssä huolimattomuus ja turvallisuusohjeiden laiminlyönti voivat kostautua kipeällä tavalla.

Toimialatarkastelussa rakennusala erottuu vahvasti tapaturmatilastoissa, mikä selittyy osittain toimialan yliedustuksella vakuutuksissa.

– Rakennusala on perinteisesti ollut työn luonteen vuoksi korkean tapaturmariskin ala, ja siksi siellä saatetaan olla myös valveutuneempia tapaturmavakuutuksen tarpeen suhteen. Tämä voi johtaa yliedustukseen tapaturmatilastoissa, Heinonen huomauttaa.

Kiireen tuntu ja siitä johtuva huolimattomuus on monen tapaturman taustalla.

– Yrittäjän arki on usein hyvin kiireistä ja hektistä. Vaikka moni yrittäjä on tietoinen työnsä tapaturmariskeistä, tulee kiireen keskellä helposti oikaistua tai työpaikan siivoamista lykätään. Moni tapaturma tulee hyvin harmittoman oloisesta tilanteesta.

Kuvio 2. Tapaturma-alttein toimiala yrittäjälle on tilastojen mukaan rakennusala

Silmävammat yrittäjien riesana – riskinä koko työura

Silmiin liittyvät työtapaturmat ovat melko yleisiä useilla eri aloilla, etenkin teollisuudessa ja rakennustyömailla. Tyypillinen silmävamma voi aiheutua arkisissa työtehtävissä, kun esimerkiksi lentävät sirut tai pöly joutuvat silmiin sahaamisen tai hiomisen yhteydessä.

– Suojalasien ja kasvovisiirien käyttö sekä oikeat työskentelytavat ehkäisevät tehokkaasti vammoja. Vähintään yhtä tärkeitä elementtejä silmätapaturmien torjunnassa ovat kuitenkin ennakoiva turvallisuuskoulutus ja huolellisesti suunniteltu, turvallinen työympäristö, Heinonen muistuttaa.

Silmiin kohdistuneita työtapaturmia on yrittäjillä keskimäärin yhdeksän prosenttia kaikista korvatuista työtapaturmista. Tyypillisimmät työtapaturmat vahingoittavat jalkoja (noin 13 prosenttia) ja sormia (yli 17 prosenttia).

Yrittäjän loukkaantuminen saattaa vaarantaa koko yrityksen toiminnan

Yrittäjälle työtapaturmat voivat vakuuttamisesta huolimatta aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Vaikka yrittäjän hankkima työajan vakuutus korvaisi hoitokulut, tulevat poissaolot silti kalliiksi.

Laskelmien mukaan työntekijän yhdenkin päivän poissaolo maksaa kolminkertaisesti hänen palkkansa verran, keskimäärin 400 euroa. Yrittäjän itsensä tapauksessa hintalappu voi olla monin verroin suurempi, sillä yrittäjä on usein yrityksensä avainhenkilö tai jopa ainoa työntekijä, jolloin yrityksen koko liikevaihto tulee yrittäjän omasta työpanoksesta.

– Niin yrittäjän kuin työntekijöidenkin poissaolot lisäävät muiden työkuormaa entisestään ja tarkoittaa usein lisäkiirettä. Vaikka tuuraaja löytyisikin, voi hänellä työtehtävään tottumattomana mennä saman työn tekemiseen pidempi aika. Tämä puolestaan saattaa aiheuttaa aikataulupainetta ja siten lisää tapaturmien riskiä entisestään, Heinonen sanoo.

Työtapaturmien ohella yrittäjän kannattaa huomioida myös vapaa-ajan tapaturmariskit. Suurin osa yrittäjän tapaturmista sattuu vapaa-ajalla, esimerkiksi lenkkipolulla tai matkalla kauppaan.

– Vakuutus itsessään ei tietenkään estä tapaturmia, mutta se mahdollistaa nopean pääsyn oikean hoidon pariin ja siten paluu työhön tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Yrittäjälle se voi monesti olla liiketoiminnan jatkumisen kannalta jopa kriittistä, Heinonen muistuttaa.

Fennia auttaa yrittäjiä varautumaan mahdollisiin vahinkoihin ja ehkäisemään niitä jo ennakolta.

– Useimmat yrittäjät ovat hyvin perillä oman työnsä riskeistä, mutta monesti jää pieniä katvealueita, joissa ei ole otettu tapaturmariskiä huomioon. Yrittäjät arvostavat, että työhön liittyviä vaaroja nostetaan esiin vakuuttajan toimesta ja niihin liittyviä riskejä hallitaan yhteistyössä, Heinonen sanoo.

Kuvio 3. Yrittäjien vakuutuksesta korvattujen työtapaturmien vakavuus vuosien 2019-2023 keskiarvon mukaan

Mitä yrittäjän sairaus- ja tapaturmavakuutukset ovat?

Yrittäjän sairausturvavakuutus

Yrityksen sairausturvavakuutus antaa lisäturvaa sairastumisen ja tapaturmien varalle sekä työ- että vapaa-ajalla. Se korvaa vakuutuksen voimassa ollessa alkaneen sairauden tai sattuneen tapaturman hoitokuluja.

Yrittäjän tapaturmavakuutus

Yrittäjä ei kuulu pakollisen työajan vakuutuksen piiriin, vaan hänen on huolehdittava itse tapaturma- ja ammattitautiturvastaan. Yrittäjän tapaturmavakuutuksen voi ottaa pelkälle työajalle tai sekä työajalle että vapaa-ajalle. Vakuutus korvaa tapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuvia hoitokuluja.