Metsästäjä, on aika laskea vesilintupoikueet
Yksi heinäkuinen aamu tai ilta luonnossa voi tuottaa arvokasta lisätietoa vesilinnuista. Tietoa, jota hyödynnetään muun muassa metsästysrajoituksista päätettäessä. On jälleen aika laskea vesilintupoikueita!
Vesilintujen poikuelaskenta alkaa heinäkuun alussa. Laskenta tuottaa ajantasaista ja tutkittua tietoa muun muassa metsästyksen säätelyyn. Metsästäjillä onkin korvaamaton rooli pesintämenestyksen seurannassa.
Tietoa kantojen hoidosta ja luonnon tilasta
Vesilintuseuranta on ainoa systemaattinen tapa, jolla saada tietoa monien riistavesilintujen kannankehityksestä koko maassa. Tulokset kertovat muun muassa lintujen pesimämenestyksestä.
Laskennasta saatava tieto palvelee paitsi metsästettävien lajien kestävää verotusta ja riistanhoitoa, myös vesilinnuston ja koko vesiympäristön tilan seurantaa ja tutkimusta.
Laskennat opettavat luonnosta
Petäjävetinen Keijo Ekman laskee 12 vesilintupistettä kolmesti vuodessa.
– Aikaisina kevät- ja kesäaamuina näkee luonnossa paljon sellaista, mikä jää aamutorkulta näkemättä. Laskentojen myötä olen oppinut tunnistamaan vesilintuja rauhassa kiikaroiden, vesilintulaskija Ekman kertoo.
Ekmania kiehtoo erityisesti laskentojen monivuotisuus. Hänestä on mielenkiintoista seurata, miten kannat muuttuvat ja pohtia syitä muutoksiin.
– Laskennat ovat innostaneet minua tarkkailemaan vesilintuja myös virallisten laskenta-aikojen ulkopuolella. Kirjaan havainnot Oma riistaan, jolloin ne kartuttavat samalla myös meneillään olevan lintuatlaksen havaintoja, Ekman kertoo.
Näin osallistut poikuelaskentaan
Poikueet lasketaan 1.–20.7. välisenä aikana. Laskettavia lajeja ovat kaikki vesilinnut: sorsat, hanhet, joutsenet, kuikkalinnut, uikut ja nokikana.
– Laskenta tehdään aamulla tai illalla. Laskemaan kannattaa lähteä hyvällä säällä. Aurinkoinen tai pilvipoutainen tyyni sää on laskentaan paras. Tuulta tulee välttää, samoin näkyvyyttä haittaavaa sumua tai sadetta, riistapäällikkö Olli Kursula riistakeskukselta kertoo.
Poikuelaskentaan kannattaa varata vähintään kaksinkertainen aika verrattuna parilaskentaan, jolloin piilottelevien poikueiden näkemisen todennäköisyys kasvaa.
– Yhden pisteen laskemiseen kuluu noin 20–30 minuuttia ja mukaansa laskija tarvitsee vain kiikarit tai kaukoputken sekä paperia ja kynän, Kursula sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli KursulaRiistapäällikkö, Keski-Suomi
Puh:029 431 2242olli.kursula@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Jägare, det är dags att inventera sjöfågelkullarna23.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
En morgon eller kväll ute i naturen i juli kan ge värdefull tilläggsinformation om sjöfåglarna. Informationen används bland annat vid beslut om jaktbegränsningar. Nu är det dags att inventera sjöfågelkullarna igen!
En lös katt eller hund är en fara för djurens ungar i naturen13.5.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Husdjur, katter och hundar som rör sig fritt kan orsaka stor förödelse i naturen. Katten hör inte hemma i naturen – ett husdjur utan tillsyn är ett hot mot häckande fåglar och däggdjurens ungar
Vapaa kissa tai koira vaarantaa luonnon poikaset13.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Vapaana liikkuvat lemmikit, kissat ja koirat, voivat aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa. Kissa ei kuulu luontoon – ilman valvontaa ulkoileva lemmikki on uhka pesiville linnuille ja nisäkkäiden poikasille.
Tjädertuppen kan uppträda djärvt på våren – fenomenet beror på hormoner och parningsbeteende29.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Tjädertuppen kan uppträda djärvt på våren – fenomenet beror på hormoner och parningsbeteende
Keväinen metsokukko voi käyttäytyä rohkeasti – ilmiö selittyy hormoneilla ja soidinkäyttäytymisellä29.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Keväisin luonnossa liikkujat saattavat kohdata poikkeuksellisen rohkean ja jopa hyökkäävän metson. Tämä niin sanottu "hullu metso" -ilmiö saattaa hämmentää, mutta käytökselle on luonnontieteellinen selitys.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme