Uusi selvitys: Satama-automaatio vahvistaa Suomen resilienssiä ja kilpailukykyä
Globaalien kriisien, toimitusketjujen häiriöiden ja muuttuvan turvallisuusympäristön keskellä Suomen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän resilienssi korostuu entistä vahvemmin. Satamilla on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja viennin kivijalkana, ja juuri nyt on tärkeää vauhdittaa satamien automaatiokehitystä. Uuden satama-automaatioselvityksen mukaan suomalaisella osaamisella, yhteistyöllä ja kansainvälisistä ratkaisuista oppimalla voidaan rakentaa tehokkaita, turvallisia ja kestäviä satamaympäristöjä, jotka tukevat koko yhteiskunnan toimintakykyä ja kilpailuetua.
Vientiteollisuuden tilaaman tuoreen selvityksen mukaan Suomen satamien asteittainen automatisointi parantaisi toimintavarmuutta, työturvallisuutta ja tehokkuutta – sekä vahvistaisi resilienssiä yhä epävarmemmaksi muuttuvassa maailmantilanteessa. Automaation avulla voitaisiin myös vähentää päästöjä. Selvityksen mukaan eri rahtityypeissä arvioitiin olevan eritasoista automatisoinnin potentiaalia, erityisesti konttiliikenne tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia automatisointiin.
– Satamien toiminnan tehokkuus on erityisen tärkeää Suomelle, jonka ulkomaankuljetuksista yli 95 prosenttia kulkee meriteitse. Satama-automaation edistäminen on konkreettinen keino parantaa logistiikan sujuvuutta ja tehokkuutta, kuten on jo tehty menestyksekkäästi eri puolilla maailmaa, sanoo logistiikkapäällikkö Alina Koskela Metsäteollisuus ry:stä.
Selvityksessä vertailtiin ulkomaisia automatisoituja satamia kotimaisiin satamiin. Esimerkiksi Ruotsin Gävlen satamassa on automatisoitu varastointia, vaakasuoraa kuljetusta ja pinoamisnostureita. Näiden ratkaisujen on arvioitu parantavan turvallisuutta ja alentavan yksikkö- ja työvoimakustannuksia. Automatisointi vähentää myös ajoneuvojen määrää ja mahdollistaa tehokkaamman lastinkäsittelyn sekä tiheämmät laivakäynnit.
– Kokemukset maailmalta osoittavat, että automaatioteknologiat toimivat ja tuottavat hyötyä myös pienemmissä satamissa. Esimerkiksi Ruotsissa, samoissa sääolosuhteissa kuin Suomessa, on saavutettu merkittäviä hyötyjä. Jotta potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan määrätietoista yhteistyötä logistiikkaketjujen eri toimijoiden kesken, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä Kemianteollisuus ry:stä.
Selvityksen mukaan automaation hyödyt toteutuvat koko logistisessa arvoketjussa, mutta tämän selvityksen tarkastelu rajautui satamatoimintoihin. Teknologinen kehitys ja suomalainen osaaminen mahdollistavat automaation hyödyntämisen myös pienemmissä satamissa.
– Automaation on aiemmin katsottu luovan uusia mahdollisuuksia vain suurissa satamissa, mutta Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista teknologiaa, joka tarjoaa ratkaisuja yhä useammin myös pienemmissä satamissa. Teknologinen kehitys mahdollistaa suurempaa tehokkuutta ja sitä kautta lisääntyvää kilpailukykyä, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Minna Helle sanoo.
Selvityksen tulokset osoittavat, että automaation mahdollisuuksia kannattaa lähteä edistämään Suomessa. Asian konkreettinen edistäminen edellyttää koko logistiikkaketjun yhteistyötä ja yhteisiä jatkotoimia.
– Automaation käyttöönotto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia kehittää satamien ja merikuljetusten tehokkuutta. Satamatoimijat suhtautuvat positiivisesti automaation tarjoamiin mahdollisuuksiin ja näkevät, että yhteistyön syventämiselle on tarvetta, Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen ja Satamaoperaattori ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru toteavat.
Automaatiopotentiaali kiinnostaa myös merikuljetuksia.
– Geopoliittinen tilanne huomioiden on perusteltua tarkastella kaikkia keinoja merikuljetusten tehokkuuden ja toimintavarmuuden kehittämiseksi. Automaation edistäminen konkreettisin askelin ja laajalla yhteistyöjoukolla on tervetullutta muuten niin turbulentissa ajassa, korostavat Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala ja Suomen Laivameklarit ry:n toiminnanjohtaja Sari Turkkila.
Satama-automaation mahdollisuuksia käsittelevän selvityksen toteutti Sweco, ja sen tilasivat Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry.
LISÄTIEDOT
Minna Helle
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
+358 50 341 4884
Minna Etu-Seppälä
Työmarkkinajohtaja
Kemianteollisuus ry
+358 40 778 0182
Alina Koskela
Logistiikkapäällikkö
Metsäteollisuus ry
+358 46 921 9460
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Korpeinen jatkaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana24.11.2025 13:17:59 EET | Tiedote
Metsäteollisuus ry:n syyskokous valitsi UPM-Kymmene Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja, UPM Energy liiketoiminta-alueen johtaja Tapio Korpeisen jatkamaan edelleen yhdistyksen puheenjohtajana. Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen ja Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajiksi.
Sami Oksa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajaksi6.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Metsänhoitaja (MMM) Sami Oksa (s. 1978) on nimitetty Metsäteollisuus ry:n uudeksi metsäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Suomalaisen metsänhoidon ympäristövaikutustiedot saatavilla ensimmäistä kertaa ecoinventin tietokannassa6.11.2025 08:30:34 EET | Tiedote
Suomalaisen metsänhoidon ympäristövaikutuksista on nyt saatavilla kattavaa ja laadukasta dataa kansainvälisessä ecoinvent-tietokannassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalaisen metsänhoidon tilastotieto on edustettuna tietokannassa, jota käytetään laajasti elinkaariarvioinneissa, ympäristövaikutusten laskennassa ja kestävän kehityksen päätöksenteossa eri puolilla maailmaa.
EU:n metsäkatoasetusta tulisi alkaa soveltaa nykyisellään4.11.2025 12:36:59 EET | Tiedote
Metsäteollisuus ry katsoo, että EU:n metsäkatoasetusta tulisi soveltaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 30.12.2025 alkaen. Mikäli asetukseen tehdään muutoksia, niiden valmistelulle on varattava riittävästi aikaa, ja asetusta on sovellettava yhdenvertaisesti EU:n sisäisiin ja unionin ulkopuolisiin toimijoihin.
Puukauppa hiljeni, hinnat edelleen korkealla6.10.2025 14:55:55 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat heinä-syyskuussa puuta yksityismetsistä 4,8 miljoonaa kuutiota. Määrä on 42 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on kolmanneksen pienempi. Kolmannella vuosineljänneksellä kuitupuun ostomäärä oli 2,3 miljoonaa kuutiota ja tukkien ostomäärä 2,0 miljoonaa kuutiota. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä oli hieman yli kolmanneksen ja tukkien ostomäärä lähes 40 prosenttia pienempi. Raakapuukustannukset edelleen korkeat Kantohinnat kääntyivät laskuun edellisen kvartaalin ennätyslukemista: havutukkien kantohinnat laskivat neljä prosenttia ja koivutukin viisi prosenttia. Kuitupuun kantohinta laski puolestaan viisi prosenttia edellisestä neljänneksestä. Hienoisesta laskusta huolimatta kantohinnat ovat edelleen korkealla tasolla. Havutukin kantohinnat ovat 20 ja 14 prosenttia vuoden 2022 keskihintoja korkeammat. Koivutukin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme