Uusi selvitys: Satama-automaatio vahvistaa Suomen resilienssiä ja kilpailukykyä

Jaa

Globaalien kriisien, toimitusketjujen häiriöiden ja muuttuvan turvallisuusympäristön keskellä Suomen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän resilienssi korostuu entistä vahvemmin. Satamilla on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja viennin kivijalkana, ja juuri nyt on tärkeää vauhdittaa satamien automaatiokehitystä. Uuden satama-automaatioselvityksen mukaan suomalaisella osaamisella, yhteistyöllä ja kansainvälisistä ratkaisuista oppimalla voidaan rakentaa tehokkaita, turvallisia ja kestäviä satamaympäristöjä, jotka tukevat koko yhteiskunnan toimintakykyä ja kilpailuetua. 

Vientiteollisuuden tilaaman tuoreen selvityksen mukaan Suomen satamien asteittainen automatisointi parantaisi toimintavarmuutta, työturvallisuutta ja tehokkuutta – sekä vahvistaisi resilienssiä yhä epävarmemmaksi muuttuvassa maailmantilanteessa. Automaation avulla voitaisiin myös vähentää päästöjä. Selvityksen mukaan eri rahtityypeissä arvioitiin olevan eritasoista automatisoinnin potentiaalia, erityisesti konttiliikenne tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia automatisointiin. 
 
– Satamien toiminnan tehokkuus on erityisen tärkeää Suomelle, jonka ulkomaankuljetuksista yli 95 prosenttia kulkee meriteitse. Satama-automaation edistäminen on konkreettinen keino parantaa logistiikan sujuvuutta ja tehokkuutta, kuten on jo tehty menestyksekkäästi eri puolilla maailmaa, sanoo logistiikkapäällikkö Alina Koskela Metsäteollisuus ry:stä. 

Selvityksessä vertailtiin ulkomaisia automatisoituja satamia kotimaisiin satamiin. Esimerkiksi Ruotsin Gävlen satamassa on automatisoitu varastointia, vaakasuoraa kuljetusta ja pinoamisnostureita. Näiden ratkaisujen on arvioitu parantavan turvallisuutta ja alentavan yksikkö- ja työvoimakustannuksia. Automatisointi vähentää myös ajoneuvojen määrää ja mahdollistaa tehokkaamman lastinkäsittelyn sekä tiheämmät laivakäynnit. 
 
– Kokemukset maailmalta osoittavat, että automaatioteknologiat toimivat ja tuottavat hyötyä myös pienemmissä satamissa. Esimerkiksi Ruotsissa, samoissa sääolosuhteissa kuin Suomessa, on saavutettu merkittäviä hyötyjä. Jotta potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan määrätietoista yhteistyötä logistiikkaketjujen eri toimijoiden kesken, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä Kemianteollisuus ry:stä. 
 
Selvityksen mukaan automaation hyödyt toteutuvat koko logistisessa arvoketjussa, mutta tämän selvityksen tarkastelu rajautui satamatoimintoihin. Teknologinen kehitys ja suomalainen osaaminen mahdollistavat automaation hyödyntämisen myös pienemmissä satamissa. 
 
– Automaation on aiemmin katsottu luovan uusia mahdollisuuksia vain suurissa satamissa, mutta Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista teknologiaa, joka tarjoaa ratkaisuja yhä useammin myös pienemmissä satamissa. Teknologinen kehitys mahdollistaa suurempaa tehokkuutta ja sitä kautta lisääntyvää kilpailukykyä, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Minna Helle sanoo. 

Selvityksen tulokset osoittavat, että automaation mahdollisuuksia kannattaa lähteä edistämään Suomessa. Asian konkreettinen edistäminen edellyttää koko logistiikkaketjun yhteistyötä ja yhteisiä jatkotoimia. 

– Automaation käyttöönotto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia kehittää satamien ja merikuljetusten tehokkuutta. Satamatoimijat suhtautuvat positiivisesti automaation tarjoamiin mahdollisuuksiin ja näkevät, että yhteistyön syventämiselle on tarvetta, Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen ja Satamaoperaattori ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru toteavat. 
 
Automaatiopotentiaali kiinnostaa myös merikuljetuksia. 
 
– Geopoliittinen tilanne huomioiden on perusteltua tarkastella kaikkia keinoja merikuljetusten tehokkuuden ja toimintavarmuuden kehittämiseksi. Automaation edistäminen konkreettisin askelin ja laajalla yhteistyöjoukolla on tervetullutta muuten niin turbulentissa ajassa, korostavat Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala ja Suomen Laivameklarit ry:n toiminnanjohtaja Sari Turkkila

Satama-automaation mahdollisuuksia käsittelevän selvityksen toteutti Sweco, ja sen tilasivat Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry. 
 

LISÄTIEDOT 
 
Minna Helle 
Toimitusjohtaja 
Teknologiateollisuus ry 
+358 50 341 4884 
 
Minna Etu-Seppälä 
Työmarkkinajohtaja 
Kemianteollisuus ry 
+358 40 778 0182 
 
Alina Koskela 
Logistiikkapäällikkö 
Metsäteollisuus ry 
+358 46 921 9460 

Liitteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry

Raidekuljetusten lisääminen on tehokkain tapa vähentää metsäteollisuuden logistiikan päästöjä12.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Selvitys metsäteollisuuden logistiikan päästöistä sekä niiden vähentämiseen liittyvistä mahdollisuuksista osoittaa, että suurin potentiaali lisäisiin päästövähennyksiin on puukuljetusten siirtämisessä teiltä raiteille. Merenkulun päästökauppa ja ETS2 vähentävät päästöjä vain marginaalisesti. Afryn tekemä laaja, raaka-aineen hankinnasta tavaravientiin ulottuva päästöselvitys ja päästövähennysskenaario on osa metsäteollisuuden ilmastotiekartan päivitystyötä.

Alkuvuosi toi hyvän vireen puukauppaan22.4.2025 13:31:24 EEST | Tiedote

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-maaliskuussa puuta yksityismetsistä 8,1 miljoonaa kuutiota. Määrä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on 15 prosenttia suurempi. Tammi-maaliskuussa kuitupuun ostomäärä oli 3,9 miljoonaa kuutiota ja tukkien ostomäärä 3,5 miljoonaa kuutiota. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä oli seitsemän prosenttia suurempi ja tukkien ostomäärä 15 prosenttia suurempi. ‍Raakapuukustannukset pysyivät korkealla tasolla Kantohinnat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna havutukkien kantohinnat olivat alkuvuodesta 12–14 prosenttia, koivutukin kahdeksan prosenttia ja kuitupuun kantohinta 22 prosenttia korkeammat. Tammi-maaliskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 81 euroa kuutiolta, hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoitt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye