Tanssitilastot 2024: Osa tanssiryhmistä on vahvistumassa, mutta monen toiminta on heikentynyt

Vuoden 2024 tilastot näyttävät, että tanssiala on jakautumassa. On ryhmiä, joiden rahoituspohja on monipuolistumassa ja esitys- ja katsojamäärät kasvavat vähitellen, ja toisia, jotka eivät saa valtionavustuksia ja joiden esitys- ja katsojamäärät ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna.

Tanssitilastoissa 2024 on mukana noin 100 kotimaista toimijaa, jotka tuottivat esityksiä viime vuoden aikana. Niistä kaksi toimii suurten teatterien alla (Kansallisbaletti ja Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmä), 14 rahoitetaan esittävien taiteiden lain mukaan valtionosuuksilla ja 24 ryhmää sekä viisi tanssin aluekeskusta sai harkinnanvaraista, yhteisön toimintaan tarkoitettua valtionavustusta Taiteen edistämiskeskukselta (Taike). Muut tanssintekijät toimivat omarahoituksella ja satunnaisilla projektiapurahoilla.

Valtaosan tanssiesityksistä tuotti ja lähes 90 % katsojista keräsi 40 valtionosuutta tai valtionavustusta saavaa ryhmää. (Kuva 1)

Esityksiä tekivät myös muut vapaat ryhmät ja ns. yksittäiset koreografit, joita vuoden 2024 tilastoissa on yli 60. Näiden esitysmäärät ja sen myötä kokonaiskatsojaluvut jäivät pieniksi.

Viime mainittujen, muiden ryhmien ja yksittäisten koreografien, lukumäärä esitys- ja katsojatilastoissa on ollut selvässä laskussa jo muutaman vuoden ajan.

Rahoitusrakenteet tukevat jatkuvuutta

Osa Taiken toiminta-avustusta saavista ryhmistä on onnistunut kehittämään tulonmuodostustaan niin, että toimintaa rahoitetaan lipputulojen ja julkisten avustusten lisäksi erilaisella oman osaamisen ja työn myynnillä sekä yhteistuotannoilla, joita tehdään myös tanssialan ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Noin puolet näiden ryhmien rahoituksesta tulee valtionavustuksena ja toinen puolikas hankitaan lipputuloina, esityspalkkioina, muina omina tuottoina sekä hakemalla muita avustuksia sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. (Kuva 2)

Valtion ja neljän säätiön perustaman Uudet klassikot -rahaston tuki on ollut taloudellisesti erittäin merkittävää monelle tanssiryhmälle. Se on mahdollistanut esitysvolyymien ja yleisömäärien kasvattamisen, mikä tuo ryhmälle enemmän lipputuloja. Lisäksi se lisää yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä, mikä puolestaan edesauttaa esitysten kiertämistä ja pidentää teosten elinkaarta.

Taidetestaajat on toinen, tällä hetkellä säätiöiden rahoittama ohjelma, jonka ansiosta mukaan valittujen tanssiryhmien esityskerrat ja yleisöt ovat kasvaneet.

Henkilöstöstä leikkaaminen jarruttaa alan kehitystä

Tanssiesitysten tekeminen on työvoimavaltaista toimintaa. Tanssiryhmien menoista lähes kaksi kolmasosaa on henkilöstökuluja, vaikka alan palkat ovat pieniä. Kun varsinkin vapaiden ryhmien muut toimintamenot on usein tingitty niin alas, että voidaan perustellusti puhua kengännauhabudjeteista, ei leikkausten edessä ole muuta mahdollisuutta kuin vähentää ihmisiä – tanssijoita, muita taiteilijoita ja suunnittelijoita, tuottajia. 

Tällöin on riskinä, että ryhmien elinvoimaisuuden ja kasvun edellytykset eivät täyty, niin kuin on käynyt monien niiden ryhmien ja yksittäisten koreografien kohdalla, jotka toimivat vailla toiminta-avustusta. 

Suomalaisen tanssin esitys- ja katsojaluvut ennallaan

Suomessa toimivilla tanssiryhmillä ja tuotantokeskuksilla oli vuonna 2024 noin 2 700 esitystä, eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta yhä vähemmän kuin koronaa edeltäneenä vertailuvuonna 2019 (noin 2 800). Katsojia nämä esitykset keräsivät yhteensä 363 500.

Ulkomailla suomalaiset tanssiryhmät ja koreografit esittivät teoksiaan 85 kertaa, jotka keräsivät yhteensä yli 20 000 katsojaa. Ulkomailla tavoitettujien katsojien määrä ont lähes kaksinkertaistunut edellisvuodesta.

Tanssin tilastotiedot on koonnut Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus. Tanssitilastot ovat osa esittävien taiteiden tilastoja, jotka kokoaa Teatterin tiedotuskeskus TINFO.