Buggeluossabivddus galgá váldit vuhtii Atlántta luosa

Álgán geasi ráhkkanat buggeluosa fámolaš goargŋunvádjoleapmái Deanu čázádahkii. Buggeluosa goargŋuma dustet jagi 2023 eahpelihkostuvai, ja dalle stuorra mearri buggeluosat besse gođđat eará guovlluide Deanu čázádagas. Vaikke buggeluossa ii leat seammá ruovttubáikeoskkáldas go Atlántta luossa, Detnui figgan buggeluosaid mearri sáhttá leat čuđiid duháhiin guliin.

Norga duste buggeluosa rastábuođuin

Norga duste buggeluosa goargŋuma buođuin ja dan bivdorusttegiiguin. Buođu ráhkadusa leat rievdadan jagi 2023 maŋŋá, goas bivdu eahpelihkostuvai ja stuorámus oassi buggeluosain besse buođu meattá. Maiddái buođu saji leat sirdán miehterávdnjái Sieiddá gili bokte.

Lea vejolaš, ahte bivdu ii lihkostuva vurdojuvvon láhkai. Váttisvuođaid várás leat soahpan dárkilut meannudemiid das, mo dilli divvojuvvo ja mo luosa ja eará originála guollešlájaid vuodjan bivdorusttegiid čađa sihkkarastojuvvo.

-Loahpalaš buggeluosaid goargŋunmearit čilget easkka geasi mielde, ja seammás čielgá bivddu dárbu Deanu rádjajohkaoasis. Jus Norgga jávkadanbivdofidnu lihkostuvvá, dat sáhttá geahpedit measta buot Suoma beallái boahtán buggeluosaid. Doaisttážii ovdadieđut buggeluossameriin eai leat, dat čilget easkka go goargŋun álgá mihcamáraid maŋŋá, muitala eana- ja meahccedoalloministeriija ráđđádalli virgeolmmoš Tapio Hakaste.  

Buggeluossa lea goargŋunguolli ja vierisšládja, mii leavvá garrasit. Dan váikkuhusain johkaekosystemaide ii leat dárkilis diehtu, ja dat sáhttá áitit originála ealániidda. Šládja lea ožžon namas das, ahte gođuáigge varris guolis lea čielggistis buggi, muhto guollebivdiid lea buorre oahpahat dovdát šlájaid muđuige.

Buggeluosa bivdui leat dán gease guokte vejolašvuođa. Vuosttažettiin dan sáhttá bivdit eará lobálaš bivddu oktavuođas, go čuovvut Deanu čázádaga guoskevaš njuolggadusaid ja skáhppot dárbbašlaš bivdolobiid. Nuppádassii dan jávkadanbivdui sáhttá báikkálaš searvvuš ohcat sierra lobi Lappi EBi-guovddážis. Go Deanu luossanálit leat hedjonan ovddežis, lea hui dehálaš, ahte bivdu ii oaččo dagahit siidosálašjámolašvuođa Atlántta lussii ja bivdosii čuohcán Atlántta luosa galgá álo luoitit.

Buggeluosa bivdu eará guolásteami oktavuođas lea sávahahtti

Guolástanlobit Detnui vuvdojuvvojit tenonkalaluvat.fi-lohpegávppis, gos čielgá dárkileappot lobiid sisdoallu. Mátkkálaččat ožžot bivdit buggeluosa dolgevuokkain. Jus buggeluosa lihkostuvvá darvehit, dan galgá goddit guolástannjuolggadusa mearrádusaid mielde. Dihtoearit buggeluosaide eai leat. Dábálaš, guolástannjuolggadusaid čuvvon bivddus ii dárbbaš dahkat fidnoohcamuša EBI-guovddážii.

Deanus sáhttá guolástit ovdamearkan hárri, čuovžža, guvžžá ja hávgga. Atlántta luosa bivdu lea dán jagi oalát gildojuvvon, go nálli lea headju ja dan galgá suodjalit. Sálažin gártan luosaid galgá luoitit, ja jus daid oažžu sálašin eanetge, galgá guollebivddu heaitit ja lonuhit báikki. Atlántta luosa goddima sankšuvdna lea 3 480 euro. Sálažin ožžojuvvon dahje luitojuvvon luosain, dápmohiin, buggeluosain ja girjeluosain galgá muitit dahkat sálašalmmuhusa, Deanus ja dan oalgejogain Deanu čázádaga sálašregistarii ja eará sajis Suomas Omakala-registarii.

Buggeluosa jávkadanbivddu fidnu dárbbaša EBI-guovddáža lobi

Dábálaš guollebivddu lassin buggeluosa beaktilut bivdu lea vejolaš dan várás plánejuvvon bivdofidnuin. Bivdofidnu galgá leat ákkastallojuvvon ja bures ovddalgihtii plánejuvvon, dat galgá čuohcit buggelussii ja das galgá garvit buot vejolaš vugiiguin Atlántta luosa gártama oalgesálažin.

Buggeluosa galgá bivdit rivttes áigge rivttes sajis, ja dehálaš ávkkástallat bivdosiid, main vahágis sálažin gártan oalgesállaša sáhttá álkit luoitit. Ovdamearkan golgadat coages sajiin lea dása dakkár vuohki, mii doaibmá. Bivdofidnu galgá ollašuhttit dalle, go buggeluosaid gođđanguovlluide ohcaleapmi lea jođus. Buggeluossa lea ovddit jagiid goargŋugoahtán Detnui mihcamáraid maŋŋá ja daid leat deaivan gitta čakčamánu álggu rádjai.

Bivdofidnui galgá ohcat lobi Lappi ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážis. Ohcamuš dahkko EBI-guovddáža skoviin. Bivdofidnu ollašuhttis galgá leat guolástanvuoigatvuohta guvlui ja guolástanlohpi, mii addá rievtti gažaldagas lean bivdovugiid ávkkástallamii.

Bivdofidnus vástideaddjiid galgá maiddái atnit fuola das, ahte goddojuvvon guolit gieđahallojuvvojit áššálaččat juogo biebmun dahje jávkaduvvojit nu, ahte das ii šatta vahát.

Diehtu buggeluosa jávkadanbivddus

Luondduriggodatguovddáš ovddidii Deanuleagi guollebivdiiguin buggeluosa bivdinvugiid, maiguin sáhtašii beaktilit bivdit buggeluosa ja seammás seastit Deanu lunddolaš guollešlájaid buoremus vejolaš lági mielde. Fidnu raportii leat čohkken dieđuid bivdináiggiin, báikkiin ja -vugiin.

Norgalaš guollebivddu bearráigeahččiiguin dahkko ovttasbargu ja oktasaš patrullaid Deanu alde. Eandalii čuovvut buggeluosa bivdofidnuid ollašuvvama ja luossabivdogildosa čuovvuma. Suoma bealde bearráigeahčus lea anus maiddái drovnna, mainna bastit johtilit bearráigeahččat váttisge guovlluid.

Loga lasi:

Guolástanmearrádusa 

Buggeluosa šládjadiehtu

Buggeluosa bivdinvugiid ovddideapmi deanus

Buggeluosa bivdinvugiid ovddideapmi Deanus, jorgalus dárogillii