Hyljevahingot kurittavat kalastusta – yhteistyö metsästäjien kanssa turvaa kotimaisen kalan saantia
Merihylkeet aiheuttavat vahinkoja kaupalliselle kalastukselle. Kalastajat pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen, mutta hallien rikkomat pyydykset ja menetetty saalis heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta. Timo Saarinen on yksi harvoista metsästäjistä, joka on erikoistunut hylkeenpyyntiin. Pyynti kohdistetaan yhteistyössä kalastajien kanssa niihin yksilöihin, jotka aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastukselle.
Kevättalvella syntyneet hylkeenpoikaset ovat jäiden sulaessa itsenäisiä. Erityisesti nuoret halliurokset hakeutuvat keväällä ja kesällä samoille vesille kalastajien kanssa, mikä johtaa merkittäviin vahinkoihin. Hylkeet rikkovat pyydyksiä ja karkottavat kaloja vaikeuttaen kalastusta.
Kalastajat ovat pyrkineet sopeutumaan hylkeiden aiheuttamiin ongelmiin vaihtamalla pyyntialueita, kalastustapoja ja pyydyksiä. Näistä toimista huolimatta vahingot ovat edelleen merkittäviä. Hylkeet ovat monen kalastajan mielestä suurin haaste kalastuselinkeinolle. Hylkeiden aiheuttamat vahingot vähentävät kotimaisen kalan saantia suomalaisille kuluttajille.
Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja ja metsästäjä Timo Saarinen on erikoistunut hylkeenpyyntiin ja tekee tiivistä yhteistyötä kalastajien kanssa. Saarinen keskittää hylkeenpyyntinsä kalastajien pyydysten läheisyyteen ja pyrkii samaan saaliksi juuri ne hylkeet, jotka aiheuttavat eniten harmia kalastajille.
-Pyynti vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, mutta palkinto tulee kolmeen kertaan, hylje saadaan saaliiksi, autetaan kalastajaa ja turvataan kalan saanti kuluttajille, Saarinen sanoo.
Merkittäviä saalismenetyksiä ruokakaloissa
Vuonna 2023 kaupallista kalastusta harjoitti merialueella 975 kalastajaa. Heistä 199 ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Kalastajien ilmoitusten mukaan hylkeet vaurioittivat yhteensä 134 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa.
Eniten vahinkoa syntyi silakkasaaliille, jota menetettiin lähes 80 tonnia vuodessa. Myös suomalaisten suosituimmat ruokakalat kärsivät tuntuvasti: siikaa menetettiin 20 tonnia, kuhaa 12 tonnia, ahventa 7 tonnia ja lohta 5 tonnia. Tutkimuksen kohteena oli vahingoittuneiden kalojen määrä pyydyksissä, joten tulokset kertovat lähinnä minimiarvion todellisista saalisvahingoista.
Merihyljekannat ovat pitkään olleet kasvussa, ja aiemmin kantaa rajoittaneet ympäristömyrkyt eivät enää aiheuta lisääntymisvaikeuksia. Hallikanta on lähes kuusinkertaistunut 2000-luvulla. Viimeisessä hyljelaskennassa havaittiin Suomen aluevesillä 17 500 harmaahyljettä, todellinen kanta on kuitenkin suurempi koska vain osa halleista havaitaan. Itämeren norppien laskenta perustuu otantaan ja Pohjanlahdella voi olla jopa 20 000 norppaa. Harmaahylje esiintyy koko Suomen merialueella, kun taas metsästystä kestävä norppakanta on ainoastaan Pohjanlahdella.
Lisätietoa hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista (www.finna.fi)
The impacts of seals and cormorants experienced by Baltic Sea commercial fishers (jukuri.luke.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jörgen Hermansson, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi
029 431 2342 · jorgen.hermansson@riista.fi
Stefan Pellas, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, Rannikko Pohjanmaa
029 431 2311, stefan.pellas@riista
Timo Saarinen, Airisto Velkuan kalatalousalue
+358 40 0525323, timo.saarinen@airistovelkua.fi
Linkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Sälskador utmaning för fisket – samarbete med jägare tryggar tillgången på inhemsk fisk25.6.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Havssälarna orsakar skador för kommersiellt fiske. Yrkesfiskarna strävar efter att anpassa sig till situationen, men de fångstredskap som förstörs av gråsälarna och den förlorade fångsten försämrar tillgången på inhemsk fisk. Timo Saarinen är en av de få jägare som specialiserat sig på säljakt. Jakten riktas i samarbete med yrkesfiskarna till de individer som orsakar betydande skador för fisket.
Jägare, det är dags att inventera sjöfågelkullarna23.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
En morgon eller kväll ute i naturen i juli kan ge värdefull tilläggsinformation om sjöfåglarna. Informationen används bland annat vid beslut om jaktbegränsningar. Nu är det dags att inventera sjöfågelkullarna igen!
Metsästäjä, on aika laskea vesilintupoikueet23.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Yksi heinäkuinen aamu tai ilta luonnossa voi tuottaa arvokasta lisätietoa vesilinnuista. Tietoa, jota hyödynnetään muun muassa metsästysrajoituksista päätettäessä. On jälleen aika laskea vesilintupoikueita!
En lös katt eller hund är en fara för djurens ungar i naturen13.5.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Husdjur, katter och hundar som rör sig fritt kan orsaka stor förödelse i naturen. Katten hör inte hemma i naturen – ett husdjur utan tillsyn är ett hot mot häckande fåglar och däggdjurens ungar
Vapaa kissa tai koira vaarantaa luonnon poikaset13.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Vapaana liikkuvat lemmikit, kissat ja koirat, voivat aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa. Kissa ei kuulu luontoon – ilman valvontaa ulkoileva lemmikki on uhka pesiville linnuille ja nisäkkäiden poikasille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme