Pohjoismaissa toteutettu Luottamus&Maine-tutkimus: Naton maine Norjassa huomattavasti Suomea ja Ruotsia korkeammalla

Luottamus&Maine-tutkimuksessa arvioitiin Naton mainetta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suurelta yleisöltä kerättiin arviot asteikolla 1–5, ja näiden keskiarvojen perusteella muodostettiin kokonaisarvosanat. Keskiarvot tulkittiin seuraavasti: erinomainen tulos ≥ 4,00, hyvä tulos = 3,50–3,99, kohtalainen tulos = 3,00–3,49, heikko tulos < 3,00 ja erittäin heikko tulos < 2,50.

Naton kokonaismaine arvioitiin hyväksi Norjassa (keskiarvo 3,59) ja kohtalaiseksi sekä Suomessa (3,21) että Ruotsissa (3,14). Arvioiduista maineen eri osa-alueista sotilasliitto sai korkeimmat arviot Norjassa johtajuudesta (3,92), Suomessa taloudellisesta suorituskyvystä (3,35) ja Ruotsissa työpaikasta (3,48). Heikoimmat osa-alueet olivat taloudellinen suorituskyky Norjassa (3,25, kohtalainen) ja Ruotsissa (2,85, heikko) sekä hallinto Suomessa (2,96, heikko).

“Tutkimus heijastaa todennäköisesti kolmen Pohjoismaan historiallisia eroja. Norja on ollut Naton jäsen liittouman perustamisesta, vuodesta 1949, lähtien, ja norjalaiset ovat tottuneet pitämään liittoumaa olennaisena osana maansa puolustus- ja turvallisuusrakenteita. Suomi ja Ruotsi ovat sen sijaan liittyneet Natoon vasta hiljattain oltuaan pitkään omavaraisia ja puolueettomia, mikä selittää osaltaan maiden kansalaisten epäluuloisempaa asennetta järjestöä kohtaan”, Reputation and Trust Analyticsin kehitysjohtaja Riku Ruokolahti sanoo.

Huomattavia eroja halukkuudessa tukea Natoa kriisissä

Naton maineen lisäksi Luottamus&Maine-tutkimuksessa arvioitiin kansalaisten luottamusta liittoumaan sekä suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten halukkuutta tukea sitä kriisitilanteessa. Norjassa luottamus sai arvosanan 3,84 (hyvä) ja kriisituki 4,18 (erinomainen). Arvosanat olivat selvästi matalampia Suomessa (luottamus: 3,18, kriisituki 3,08) ja Ruotsissa (luottamus: 3,11, kriisituki: 3,07) ja sijoittuvat molemmissa kohtalaiselle tasolle.

“On ymmärrettävää, että pitkäaikaisen jäsenmaan ja kahden uuden jäsenen välillä on merkittäviä eroja luottamuksen ja kriisituen ulottuvuuksissa. Nämä ulottuvuudet heijastavat paitsi kansalaisten käsityksiä Natosta myös sitä, miten ihmiset ovat valmiita toimimaan tukeakseen liittoumaa”, Reputation and Trust Analyticsin kehitysjohtaja Riku Ruokolahti selittää.

“Vaikka luottamus ja kriisitilanteen tuki ovat Suomessa ja Ruotsissa selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Norjassa, ne ovat silti kohtalaisia. Toisin sanoen pieni enemmistö suomalaisista ja ruotsalaisista luottaa Natoon ja on valmis tukemaan sitä. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä asenteet kehittyvät ajan myötä.”

Näin tutkimme

Luottamus&Maine-tutkimuskierroksen tavoitteena oli selvittää Naton mainetta kansalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella Suomessa 24.2–17.3., Ruotsissa 24.2.–24.3. ja Norjassa 26.2.–24.3.2025.

Organisaatiota arvioitiin Reputation and Trust Analyticsin Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).

Tutkimukseen osallistui 3 037 suomalaista, 3 162 ruotsalaista ja 2 427 norjalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset (pois lukien Ahvenanmaa), ruotsalaiset ja norjalaiset. Otos on painotettu kunkin maan väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.