Kidutettujen kuntoutus on osa Suomen ihmisoikeusvastuuta

Kidutus on edelleen maailmalla yleistä, ja sen käyttö on joidenkin raporttien mukaan jopa lisääntynyt. Lainvalvontaviranomaiset, joiden pitäisi suojata haavoittuvassa asemassa olevia, ovat usein kiduttajia.  

Suomessa asuu tuhansia ihmisiä, joita on kidutettu mitä julmimmilla tavoilla. 

Rahoituksen epävarmuus vaarantaa hoidon jatkuvuuden tilanteessa, jossa kansallinen osaaminen on tärkeämpää kuin koskaan 

Vaikka Diakonissalaitoksella on yli 30 vuoden kokemus kidutettujen ja sotatraumatisoituneiden kuntoutuksesta, toiminta perustuu määräaikaisiin hankerahoituksiin. Tämä aiheuttaa katkoksia hoitoon, vaarantaa potilassuhteet ja hajottaa asiantuntijatiimit.  

Pysyvä rahoitus on välttämätöntä, jotta kuntoutustyö voi jatkua pitkäjänteisesti ja laadukkaasti. Suomessa tarvitaan pysyvää osaamista kidutus- ja sotatraumojen hoitoon.  

”Kidutettujen ja sotatraumatisoituneiden kuntoutus on saatava valtion pysyvän rahoituksen piiriin, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Kansainväliseen sopimukseen perustuvan työn hoitaminen määräaikaisin hankerahoituksin on täysin kestämätöntä”, keskuksen johtaja Mari Tikkanen sanoo. 

Syvät traumat vaativat pitkäjänteistä hoitoa 

Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa Helsingissä hoidetaan syvästi traumatisoituneita ihmisiä, joiden perusturvallisuus ja omanarvontunto ovat vakavasti haavoittuneet. Potilaat tulevat eri maista ja taustoista – moni on joutunut vainotuksi poliittisten mielipiteidensä, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. 

Keskuksessa tarjotaan moniammatillista kuntoutusta, josta vastaavat hoitavat psykiatrit. Hoito on monivaiheista, ja sen osia ovat mm. lääkehoito, yksilö- ja ryhmäterapiat, fysioterapia sekä perhekeskeinen hoitomalli. Tavoitteena on palauttaa selviytyjien toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä tukea heitä vanhemmuuden tehtävissä, jotta traumat eivät siirtyisi lapsille. 

Työllä on laajat ja kauaskantoiset vaikutukset paitsi ihmisten itsensä myös koko yhteiskunnan kannalta. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman ihmisarvoinen elämä paitsi nykyisille potilaille myös tuleville sukupolville. Samalla estetään radikalisoitumista ja syrjäytymistä. 

Suomalainen asiantuntijuus Euroopan tasolla 

Diakonissalaitoksella on pitkä kokemus kidutettujen ja sotatraumatisoituneiden kuntoutuksesta. Lisäksi Diakonissalaitoksen projektipäällikkö ja kidutettujen kuntoutukseen erikoistunut terapeutti Lotta Carlsson toimii Suomen edustajana Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisessa komiteassa.  

Komitea valvoo suljetuissa laitoksissa olevien henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista, ja sen työ perustuu YK:n kidutuksen vastaiseen sopimukseen, jonka Suomi ratifioi vuonna 1989. 

Carlssonin asiantuntemus vahvistaa Diakonissalaitoksen asemaa kansainvälisesti tunnustettuna toimijana kidutettujen kuntoutuksessa.