Tampereen yliopisto

Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta

Jaa

Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.

Väitöskirjatutkija Amna Adnan selvitti painon vaikutusta rasvan kantasolujen kykyyn edistää immuunipuolustusta ja verisuonten muodostumista. Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty eläinmalleja ja useita eri yksilöitä, mutta Adnan keräsi soluja samalta henkilöltä. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä.
Väitöskirjatutkija Amna Adnan selvitti painon vaikutusta rasvan kantasolujen kykyyn edistää immuunipuolustusta ja verisuonten muodostumista. Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty eläinmalleja ja useita eri yksilöitä, mutta Adnan keräsi soluja samalta henkilöltä. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Amna Adnanin tuore tutkimus valottaa, millaisia vaikutuksia painonpudotuksella on yksilön rasvan kantasolujen sielunelämään. Adnan tarkasteli rasvan kantasoluja, jotka on kerätty samalta henkilöltä ennen ja jälkeen lihavuusleikkauksen ja sitä seuranneen painonpudotuksen.

Lihavuusleikkauksessa potilaan mahalaukkua kavennetaan tai se ohitetaan, jolloin ruoka-annoksen koko on pidettävä pienenä. Tavoitteena on painonpudotus ja lihavuuteen liittyvien terveysongelmien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien, parantaminen.

Rasvan kantasolut ovat tehokas regeneratiivisen terapian muoto. Rasvan kantasolujen ominaisuudet nopeuttavat paranemista, estävät immuunipuolustuksen vastareaktioita kudossiirteisiin ja edistävät kudosten uudismuodostustumista. Niiden käyttöä tutkitaan muun muassa nivelrikon, sydän- ja verisuonitautien, kroonisten haavojen ja Crohnin taudin hoidossa.

Rasvan kantasoluja voidaan kerätä esimerkiksi rasvaimujen yhteydessä ilman merkittävää haittaa potilaalle. Luovuttajan yksilölliset ominaisuudet, kuten painoindeksi ja aiempi historia painonpudotuksen suhteen, vaikuttavat kuitenkin solujen käytettävyyteen kantasoluterapioissa.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että solujen luovuttajan ylipaino tai lihavuus alentaa rasvan kantasolujen kykyä hillitä tulehdusreaktioita. Adnanin lähtöoletus oli, että tämä kyky palautuu painonpudotuksen jälkeen. Tulosten mukaan näin ei ole.

Kudosnäytteiden ja veren plasman analyysit osoittivat, että painonpudotuksen myötä elimistön yleinen tulehdustila laski. Solutasolla kuitenkin havaittiin, että rasvan kantasolujen tulehdusreaktioita säätelevät toiminnot eivät olleet palautuneet normaalille tasolle.

– Tulokset muovasivat käsitystämme rasvan kantasolujen ominaisuuksista painonpudotuksen jälkeen. Vaikka lihavuusleikkaus hyödyttää potilaan yleistä terveyttä, rasvan kantasolujen toiminnot eivät ole täysin parantuneet vielä 2–3 vuodenkaan jälkeen. Tämä tarkoittaa, että merkittävän painonpudotuksen läpikäyneet eivät välttämättä sovellu luovuttajiksi soluhoitoihin, jotka tähtäävät tulehdusreaktioiden hillintään, Adnan kertoo. 

Professori Susanna Miettisen johtamassa Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä kehitetään kudosviljelymallia rasvakudoksesta. Tavoitteena on tutkia terveen ja sairaan rasvakudoksen toimintaa sekä tukea lääketestausta ja yksilöllisemmän lääketieteen kehitystä. Tulevassa tutkimusprojektissa kasvatetaan rasvan kantasoluja ja verisuonisoluja kolmiulotteisella kudossirulla ja tutkitaan verisuonten muodostumiskykyä. Tutkimuksessa hyödynnetään kantasoluja, jotka on saatu normaalipainoisilta, ylipainoisilta ja sairaalloisen ylipainoisilta luovuttajilta. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan syksyllä 2026.

Artikkeli Effects of Bariatric Surgery-Related Weight Loss on the Characteristics, Metabolism, and Immunomodulation of Adipose Stromal/Stem Cells in a Follow-Up Study julkaistiin Stem Cells International -aikakauslehdessä 13.5.2025.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Väitöskirjatutkija Amna Adnan selvitti painon vaikutusta rasvan kantasolujen kykyyn edistää immuunipuolustusta ja verisuonten muodostumista. Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty eläinmalleja ja useita eri yksilöitä, mutta Adnan keräsi soluja samalta henkilöltä. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä.
Väitöskirjatutkija Amna Adnan selvitti painon vaikutusta rasvan kantasolujen kykyyn edistää immuunipuolustusta ja verisuonten muodostumista. Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty eläinmalleja ja useita eri yksilöitä, mutta Adnan keräsi soluja samalta henkilöltä. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye