Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä.
Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet.
-Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonaisuutena, Mäntyselkä kertoo.
Sysmäjärven ja Paron kyselyn vastauksissa vastaavat prosentti osuudet olivat 5 % ja 49 %. Sen sijaan erittäin tyytymättömiä Sysmäjärven ja Paron vastaajista oli 14 % prosenttia ja Maaveden altaan kyselyyn vastanneista vain 4 %.
Molempien kyselyiden perusteella yleisin haitta, joka vaikeuttaa vesistöjen käyttöä on rannan mataluus ja karikot, joista Sysmäjärven ja Paron kyselyyn vastanneista kokee kohtalaista tai suurta haittaa 73 % ja Maaveden altaan kyselyihin vastanneista liki puolet (45 %),
Muita yleisimpiä vesistöjen käyttöä vaikeuttavia haittoja ovat runsas vesikasvillisuus, heikentynyt vedenlaatu, kalapyydysten likaantuminen sekä varsinkin Sysmäjärvellä ja Parolla vedenpinnan korkeuden voimakas vaihtelu. Avoimissa vastauksissa korostui myös vesistöjen korkea humuspitoisuus ja tummuminen, jotka haittaavat kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä.
Matalat vedenkorkeudet haittaavat laiturien, venevajojen ja saunan käyttämistä sekä vaikeuttavat veneilyä
-Kyselyn perusteella järvien matalat vedenkorkeudet haittaavat laiturien, venevajojen ja saunan käyttämistä sekä vaikeuttavat veneilyä ja uimista varsinkin Sysmäjärvellä ja Parolla. Toisaalta liian korkeista vedenkorkeuksista on aiheutunut viime vuosina haittaa noin puolelle Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneista, Mäntyselkä kuvailee tyytyväisyyttä.
Sysmäjärven ja Paron kyselyssä kartoitettiin lisäksi vastaajien mielipiteitä liittyen Sysmäjärven ja Paron alimpien vedenkorkeuksien nostamiseen Huutokoskeen mahdollisesti sijoitettavan pohjapadon avulla. Pohjapato suunniteltaisiin siten että padon harja jää virtaavan veden alle ja siten ettei sillä ole vaikutuksia Sysmäjärven ja Paron ylimpiin vedenkorkeuksiin. Kyselyn perusteella pohjapadolle on laaja kannatus. Sysmäjärven ja Paron Kyselyihin vastanneista yhteensä 84 % kannattaa ja vajaa kymmenes (7 %) vastaajista vastustaa pohjapadon rakentamista. Avoimissa vastauksissa esitettiin toiveita pohjapadon rakentamisesta mahdollisimman pian mutta esitettiin myös huolia vaikutuksista kalastoon, Huutokosken minimivirtaamiin ja Sysmäjärven ja Paron tulvavedenkorkeuksiin.
-Mikäli pohjapadon toteuttaminen etenee, tulee se suunnitella ja rakentaa siten, ettei se muodosta estettä kalojen kululle tai nosta Sysmäjärven ja Paron tulvavedenkorkeuksia. Oikeanlaisella suunnittelulla pohjapadon vaikutus molempiin voidaan minimoida, Mäntyselkä esittää.
Kyselyihin saatiin hyvin vastauksia
Maaveden, Salmenjärven ja Monnin kyselyihin saatiin yhteensä 94 vastausta ja Sysmäjärven ja Paron kyselyihin saatiin yhteensä 183 vastausta. Kaikista vastaajista noin 75 % oli vapaa-ajan asukkaita ja noin viidennes (21 %) vakituisia asukkaita. Kaikista vastaajista noin kolmannes (30 %) oli jonkin osakaskunnan osakkaita. Noin puolet molempien kyselyiden vastanneista viettää aikaa vesistöillä ympärivuotisesti.
Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään soveltuvin osin vuoden 2025 aikana valmistuvassa Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvityksessä. Kyselyn tuloksia ja selvitystä tullaan esittelemään elokuussa 26.8.2025 Joroisissa järjestettävässä yleisötilaisuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä, Pohjois-Savon ELY-keskus
aarni-matti.mantyselka@ely-keskus.fi, puh. 050 3512639
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.7.202531.7.2025 14:49:48 EEST | Tiedote
Sateinen alkukesä käänsi hetkellisesti Pohjois-Savon järvien vedenpinnat nousuun, mutta heinäkuun hellejakson aikana järvien vedenkorkeudet ovat päätyneet tavanomaista alemmas. Tilanne korostuu säännöstelemättömissä vesistöissä.
Pohjois-Savossa oli kesäkuussa 13 946 työtöntä työnhakijaa22.7.2025 08:01:30 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli kesäkuun lopussa 13 946 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 844 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (15,2 %). Näistä lomautettuja oli 961, mikä on 25 lomautettua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (2,7 %).
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Pohjois-Savossa toukokuussa 13 154 työtöntä työnhakijaa25.6.2025 08:08:31 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli toukokuun lopussa 13 154 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 085 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (18,8 %). Näistä lomautettuja oli 1 027, mikä on 7 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-0,7 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme