Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.

Maailman materiaalikulutus on kolminkertaistunut 50 vuoden aikana eikä raaka-aineiden tarve ole tulevaisuudessa ainakaan vähenemässä. Kiertotaloudella pyritään yleisesti vähentämään raaka-aineiden käyttöä ja jätteiden määrää, ja varsinainen kierrättäminen onkin vain yksi osa kiertotaloutta. Keskeisessä roolissa ovat myös muutokset kulutuksen tavoissa ja tuotannon rakenteissa.
Suomi tavoittelee materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistamista vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii aiempaa tehokkaampia toimia ja otollisen maaperän luomista kiertotaloudelle. Kiertotalouden vauhdittuminen voi paitsi luoda uusia työpaikkoja Suomeen, myös vähentää riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, todetaan alkuvuodesta julkaistussa Etla-tutkimuksessa "Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin" (Etla Raportti 159).
─ Kiertotalouden avulla olisi mahdollista vähentää tarjontasokeista ja kriittisistä riippuvuussuhteista kumpuavia riskejä ja materiaalipuutteita, kun aiemmin käytetty raaka-aine saataisiin uudelleenkiertoon. Näin myös Suomen riippuvuuksia kriittisistä raaka-aineista pystyttäisiin vähentämään, ja äkillisiin sokkeihin varautumaan aiempaa paremmin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
TT-säätiön rahoittamassa tutkimuksessa vertailtiin erilaisia kiertotalouden ohjauskeinoja ja niiden toimintamekanismeja. Toimivia ohjauskeinoja ovat esimerkiksi verot ja maksut, taloudelliset tuet sekä sääntely.
─ Tehokkain olisi yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja, joilla kiertotaloutta vauhditettaisiin. Yksittäin toteutetulla toimella voi olla myös epätoivottuja heijastevaikutuksia, jos esimerkiksi kotimaassa asetetut verot heikentävät kotimaisten tuottajien kilpailukykyä ja tekevät tuontituotteista houkuttelevampia. Yksittäisten toimien rinnalle tulisi siis ottaa samanaikaisesti käyttöön myös haittoja vähentäviä toimia, sanoo Etlan Olli Ropponen.
Myös tukitoimet voivat olla tarpeen, koska arvoketjuissa saattaa esiintyä markkinahäiriöitä tai -puutteita globaalin talouden myllerryksessä. Taloudelliset tuet kuitenkin vaatisivat rahoitusta, joka jouduttaisiin keräämään veroina tai maksuina.
─ Onnistumisen avain voisi olla budjettineutraali muutos, jossa kierrättämättömistä asioista kerättäisiin veroina ja maksuina varoja, jotka jaettaisiin takaisin kiertotalouteen liittyvinä tukina. Keskeistä olisi, että nämä verot ja maksut kohdistuvat eri tavalla kuin tuet. Näin varmistettaisiin, että kiertotalouden kannalta toivottuja toimia kohdellaan eri tavalla kuin ei-toivottuja, Ropponen toteaa.
”Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin” (Etla Raportti 159) on Etlan alkuvuodesta 2025 päättyneen ”Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot ja markkinalähtöiset ratkaisut” -tutkimushankkeen loppuraportti. Hanketta rahoitti TT-säätiö. Loppuraportti on julkaistu alun perin 17.2.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

