Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa

Jaa

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ihmisiä pukeutuneina historiallisiksi hahmoiksi tanssimassa lavalla.
Kyselyn mukaan kulttuurialan kolmannen sektorin toimijat ovat tiukassa taloustilanteessa pyrkineet monipuolistamaan rahoituspohjaansa, ja vain harva toimii enää yhden rahoituslähteen varassa. Jyväskylän yliopisto

Valtionavustusten rooli merkittävä

Kyselyyn vastanneet (n=54) organisaatiot saivat vuonna 2024 avustuksia siten, että pienin ilmoitettu avustusten määrä oli 5 000 euroa ja suurin 942 000 euroa. Avustusten mediaani oli 50 000 euroa. 87 prosenttia vastanneista (n=52) organisaatioista ilmoitti saavansa avustuksia useammasta kuin yhdestä rahoituslähteestä. Noin 93 prosenttia kaikista vastaajista (n=54) kuvasi harkinnanvaraisten valtionavustusten roolin olevan organisaation toiminnan kannalta merkittävä, erittäin merkittävä, keskeinen tai jopa toiminnan elinehto.

Vuonna 2024 hieman yli puolet vastaajista ilmoitti saaneensa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai säätiöiltä. Yleisimmin ulkopuolista rahoitusta saatiin kahdesta lähteestä (28 % vastaajista; luvussa on huomioitu myös jäsenmaksut ja omat myyntitulot). Taiteen edistämiskeskuksen avustuksia oli saanut 44 prosenttia vastaajista, ja 25 prosenttia oli saanut tukea sekä Taiken että säätiön kautta. Museoviraston tukea oli saanut 14 prosenttia vastaajista. Kukaan ei ilmoittanut saaneensa rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä tai Business Finlandilta.

Harva toimii enää yhden rahoituslähteen varassa

Kyselyn mukaan kulttuurialan kolmannen sektorin toimijat ovat tiukassa taloustilanteessa pyrkineet monipuolistamaan rahoituspohjaansa, ja vain harva toimii enää yhden rahoituslähteen varassa. Tämä ei kuitenkaan vähennä valtionavustusten merkitystä: 69 prosenttia vastaajista ilmoitti, että avustusten määrä oli muuttunut vuodesta 2023. Näistä 81 prosentilla avustukset olivat pienentyneet – yleisimmin musiikin, kulttuuriperinnön ja kuvataiteen aloilla. Suurin yksittäinen ilmoitettu vähennys oli 60 000 euroa.

Valtion talousarviossa taiteen ja kulttuurin määrärahoja vähennettiin vuonna 2024 yhteensä noin 16 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2023. Leikkaukset johtuvat muun muassa elpymis- ja palautumissuunnitelman rakennetuen päättymisestä, Turun tuomiokirkon kertaluonteisen avustuksen loppumisesta, eduskunnan kertaluonteisten lisäysten poistumisesta, rahapelituottojen kompensaation tason muutoksesta sekä neljän miljoonan euron hallitusohjelman mukaisista säästöistä.

Leikkausten vaikutukset näkyvät kentällä selvästi: 64 prosenttia vastaajista koki, etteivät nykyiset määrärahat riitä perus- tai kehittämistoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet, kehittämistoimia on lopetettu ja osallistumismaksuja nostettu. Noin 40 prosentilla vastanneista työllisten määrä oli laskenut. Samaan aikaan kuormitus ja epävarmuus henkilöstön keskuudessa ovat lisääntyneet, ja vapaaehtoistyön osuus on kasvanut.

Tutkimuksen toteutus

Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä toteutti alkuvuonna 2025 kyselyn taide- ja kulttuurialan organisaatioille osana selvitystä valtionrahoituksen nykytilasta. Kyselyssä kartoitettiin vuoden 2024 harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkausten vaikutuksia alan toimintaan. Vastauksia saatiin 54 organisaatiolta lähes kaikilta taiteen ja kulttuurin aloilta, painottuen musiikkialaan ja Helsingin alueelle. Osa vastaajista oli jo saanut vuoden 2025 avustuspäätöksen, osa odotti sitä vielä.

Tutkimusraportti on luettavissa täältä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0785-4

Yhteydenotot:

Ensisijainen: Projektitutkija Mikko Manninen, mikko.k.manninen@jyu.fi, p. 045 630 2620

Professori Miikka Pyykkönen, miikka.pyykkönen@jyu.fi, p. 040 805 4183

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.

Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten

Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye