Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 2024
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Tiedot selviävät Tilastokeskuksen oppimisen tuki -tilastosta.
”Tukea saaneiden oppilaiden osuus on kasvanut käytännössä joka vuosi. Vuonna 2024 tehostettua tai erityistä tukea sai jo reilut 26 prosenttia oppilaista”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Heli Hiltunen sanoo.
“Jos katsotaan kaikkia saatavilla olevia Tilastokeskuksen tietoja, ainakin joka kolmas peruskoululainen sai jonkinlaista oppimisen tukea lukuvuonna 2023–2024. Luvussa ovat mukana lukuvuoden aikana yleisenä tukena annettu osa-aikainen erityisopetus sekä tehostettu ja erityinen tuki vuodelta 2023”, Hiltunen jatkaa.
Tehostettua tai erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus oli viime vuonna yli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vuoteen 2023 verrattuna tukea saaneiden osuus kasvoi vajaan prosenttiyksikön.
”Kasvu tuli kokonaan tehostettua tukea saaneista oppilaista, sillä erityisen tuen piirissä olevien osuus pieneni hieman. Edellisen kerran erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus on pienentynyt vuonna 2012”, Hiltunen kertoo.
Enemmistö erityistä tai tehostettua tukea saavista oppilaista on poikia. Tehostetun tuen saajista poikia oli viime vuonna 61 % ja erityisen tuen saajista 69 %. Samaan aikaan kaikista peruskoululaisista poikia oli 51 %.
Erityistä tukea saaneista oppilaista kolmasosa sai opetuksensa kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa. Niin ikään kolmanneksella 80–100 % opetuksesta oli yleisopetuksen ryhmässä.
”Lopuilla 34 prosentilla opetusta oli tasaisemmin sekä yleisopetuksen ryhmissä että erityisryhmissä tai -luokissa”, Hiltunen toteaa.
Kokonaan erityiskoulun erityisryhmässä tai -luokassa opetuksensa saavien osuus on pienentynyt vuosittain: vuonna 2024 osuus oli 8,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2011.
Yleisimpänä tukimuotona pysyi osa-aikainen erityisopetus. Tehostettua tukea saaneista oppilaista 76 %:lla tukeen sisältyi osa-aikaista erityisopetusta. Erityistä tukea saaneilla vastaava osuus oli 42 %.
Toiseksi yleisintä oli tukiopetus, jota sai 48 % tehostetun tuen oppilaista ja 34 % erityisen tuen oppilaista.
”Samaan aikaan kun tehostettua tukea saaneiden osuudet ovat kasvaneet, eri tukimuotojen osuudet ovat pienentyneet. Viimeisen viiden vuoden aikana tehostettuna tukena annetun tukiopetuksen määrä on vähentynyt 10 prosenttiyksikköä. Liki saman verran ovat vähentyneet avustajapalvelut”, Hiltunen kertoo.
Tehostettua tukea saaneiden peruskoulun oppilaiden osuudet kasvoivat edelleen kaikissa Suomen maakunnissa. Muutokset edellisvuodesta olivat 0,3 prosenttiyksikön ja 2,0 prosenttiyksikön välillä. Erityisen tuen oppilaiden osuudet kasvoivat 9 maakunnassa ja vähenivät 10 maakunnassa, ja muutokset olivat -0,7 prosenttiyksikön ja 0,5 prosenttiyksikön välillä.
”Suhteellisesti eniten tukea saavia oli Kymenlaaksossa, noin 32 prosenttia maakunnan peruskoululaisista. Kaikkein pienimpiä osuudet olivat Lapissa ja Ahvenanmaalla, molemmissa noin 22 prosenttia.”
Nykyisen muotoinen oppimisen tuki -tilasto tulee muuttumaan oppimisen tuessa tapahtuvien lainsäädäntömuutosten myötä. Uusi esi- ja perusopetusta koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2025, ja ensimmäiset uuden lain mukaiset tilastotiedot kerätään syksyllä 2026 ja julkaistaan seuraavan vuoden aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli HiltunenYliaktuaari
Puh:029 551 3314heli.hiltunen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Konkurssihakemusten määrä toukokuussa yhä kasvussa – yhtä synkkiä lukuja viimeksi vuonna 199613.6.2025 08:01:22 EEST | Tiedote
Konkursseja pantiin vireille toukokuussa yhteensä 366, mikä on 39 konkurssia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Myös henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kasvoi selvästi vuodentakaisesta.
Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrien määrä kasvoi vuonna 202413.6.2025 08:01:17 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta. Rikoksissa oli kaikkiaan 12 500 uhria, mikä oli 2 % enemmän kuin vuonna 2023.
Kunta- ja aluevaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset6.6.2025 08:03:27 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikkein vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme