Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan

Tutkijatohtori Rekar Abdulhamed tarkasteli Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan mielenterveyseroja Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten välillä. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi keskeisiä riski- ja suojaavia tekijöitä.

– Elämme yhä moninaisemmassa Suomessa. Tämän kehityksen huomioiminen kouluissa ja työelämässä on kriittistä lasten ja nuorten hyvinvoinnille sekä yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Maahanmuuttajuus ja siihen liittyvä ulkopuolisuus ovat merkittäviä haasteita yksilöille, ja on tärkeä ymmärtää, mitkä tekijät tukevat ja toisaalta kuormittavat heidän mielenterveyttään, Abdulhamed sanoo.

Maahanmuuttajataustaiset lapset suuremmassa riskissä mielenterveyden oireilulle

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsilla ja -nuorilla masennus- ja ahdistusoireilu oli huomattavasti yleisempää kuin suomalaistaustaisilla ikätovereilla. Toisessa sukupolvessa erot pääosin pienenivät. Kaiken kaikkiaan erot olivat huomattavasti suuremmat poikien kuin tyttöjen keskuudessa.

– Tulokset indikoivat, ettei maahanmuuttajatausta luo vastaavaa railoa tyttöjen välisiin mielenterveyseroihin, Abdulhamed huomauttaa.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret kokivat harvemmin voivansa keskustella vanhempiensa kanssa omista asioistaan ja kokivat harvoin heillä olevan jonkun, jolle puhua mieltä painavista asioista. He elävät usein siis niin kutsutussa kaksoisyksinäisyydessä, jolloin nuori kokee, ettei häntä täysin ymmärretä koulussa, mutta ei toisaalta kotonakaan.

– Maahan muuttaneissa perheissä voi usein syntyä tilanne, jossa lapset omaksuvat valtakulttuurin vanhempiaan nopeammin. Tämä kulttuurien kuilu voi osaltaan selittää, miksi nämä nuoret kokevat, etteivät voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa. Siksikin opettajien ja muiden turvallisten aikuisten rooli näiden nuorten kohtaamisessa korostuu. Vielä on kuitenkin tehtävää, sillä moni kokee olevansa vailla henkilöä, joille puhua huolistaan, Abdulhamed toteaa.

Opettajan tuella tärkeä suojaava vaikutus lasten ja nuorten mielenterveydelle

Koulu on maahanmuuttajataustaiselle nuorelle keskeinen kehitysympäristö, jossa hän omaksuu valtakulttuuria ja kieltä sekä rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Opettajan tuki oli erityisen tärkeä suojaava tekijä sekä nuoren kouluun sopeutumiselle että mielenterveydelle. Tutkimuksessa opettajan tuella tarkoitettiin nuorten kokemuksia siitä, kohteliko opettaja oppilaita oikeudenmukaisesti, oliko hän kiinnostunut oppilaan voinnista ja rohkaisiko hän oppilaita ilmaisemaan näkemyksiään luokassa.

Myös kuulumisen tunne – esimerkiksi kouluyhteisöön, harrastus- tai kaveriryhmään ja suomalaiseen yhteiskuntaan – toimi tärkeänä mielenterveyttä vaalivana tekijänä. Kuulumisen tunne myös suojasi mielenterveyttä mahdollisten syrjintäkokemusten kielteisiltä vaikutuksilta.

Resursseja ja kulttuurisesti moninaista osaamista kouluihin 

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen taitavia opettajia. Jotta he voivat hyödyntää kaiken potentiaalinsa sekä tarjota kaikille oppilaille parasta mahdollista tukea, on tärkeää turvata opettajille heidän tarvitsemansa resurssit.

– Väitöstutkimukseni pohjalta ajattelen, että olennaista on myös lisätä kulttuuriseen moninaisuuteen ja kulttuurisen sopeutumisen prosessiin liittyvää koulutusta opettajille sekä muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Vastaavasti myös vanhemmat tarvitsevat lisää tietoa ja ymmärrystä lastensa kehitystehtävästä kahden kulttuurin välillä. Ennen kaikkea meidän on edistettävä yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä puututtava syrjintään ja kiusaamiseen, Abdulhamed sanoo.

– On yhteiskunnan koheesion kannalta kriittistä, että jokainen maahanmuuttajataustainen lapsi ja nuori saa kokea kuuluvansa Suomeen ja kokea olevansa suomalainen. Kapeat käsitykset suomalaisuudesta ovat myrkkyä näiden nuorten kiinnittymiselle Suomeen ja heikentävät moninaista yhteiskuntaamme.

Riskitekijät maahanmuuttajataustaisten nuorten mielenterveysoireilulle

• Syrjityksi tai kiusatuksi tuleminen
• Puutteelliset sosiaaliset tukiverkostot
• Kielteiset koulukokemukset (esim. opettajan vähäinen kiinnostuneisuus)

Suojaavat tekijät maahanmuuttajataustaisten nuorten mielenterveysoireilulle

• Hyvät suhteet vanhempiin
• Opettajalta saatu tuki ja myönteinen kouluympäristö (esim. opettajan kiinnostuneisuus, oikeudenmukainen kohtelu ja kannustaminen)
• Kuulumisen tunne (suomalaisiin ympäristöihin kuten kouluyhteisöön, internet-/someyhteisöön, harrastukseen, kaveriryhmään tai yhteiskuntaan)

Rekar Abdulhamedin väitöstutkimus Mental Health Disparities Among Children and Adolescents of Immigrant Origin in Finland: Risks and Psychosocial Resources in Proximal Socioecological Contexts tarkastettiin Helsingin yliopistossa 22. toukokuuta 2025.