Yhteismetsien laajeneminen jatkuu – kasvuhaluiseen yhteismetsään liittyminen on kannattava vaihtoehto metsänomistajalle
26.6.2025 08:50:10 EEST | Maanmittauslaitos | Tiedote
Oman yhteismetsän perustaminen kannattaa vasta, kun pinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä saa hakkuutuloja joka vuosi. Maanmittauslaitoksen tiedot osoittavat, että yhteismetsien pinta-alat ovat kasvussa.
Yhteismetsien pinta-ala kasvoi 17 600 hehtaarilla viime vuonna. Uusien yhteismetsien osuus oli siitä 7 000 hehtaaria ja muiden pinta-alan muutosten osuus 10 600 hehtaaria. Muihin pinta-alan muutoksiin kuuluvat yhteismetsiin liittämisten lisäksi myös myynnit. Viime vuosina yhteismetsät ovat ryhtyneet myymään alueitaan yhä enemmän. Metsän korkean hinnan vaikutus näkyy kehityksessä. Yhteismetsien myymä pinta-ala oli vuonna 2024 miltei 7 000 hehtaaria.
– Vuoden 2024 aikana uusia yhteismetsiä muodostettiin 28 kappaletta ja olemassa olevia yhteismetsiä laajennettiin 92 maanmittaustoimituksessa. Tekemämme yhteismetsätoimitukset valmistuivat nopeasti, keskimäärin hieman yli neljässä kuukaudessa, kertoo tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen Maanmittauslaitoksesta.
– Alkuvuosi 2025 on ollut myös vireä, sillä toukokuun loppuun mennessä Maanmittauslaitoksesta on haettu 54 yhteismetsätoimitusta.
Pienet yhteismetsät osaksi isoja
– Viime vuosien aikana ovat yleistyneet yksittäisten yhteismetsien toiminnan lakkaaminen ja pienempien yhteismetsien fuusioituminen suurempaan yhteismetsään. Syynä on osaltaan se, että alkuinnostuksen jälkeen on huomattu, että yhteismetsän hallintomalli vaatii hieman enemmän työtä kuin perinteinen yksityismetsän omistus. Pienessä yhteismetsässä voi olla vaikeaa löytää innokkaita vastuunkantajia, huomauttaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Tämän vuoden alussa Suomessa oli 659 yhteismetsää. Yhteismetsien yhteenlaskettu pinta-ala käsitti noin 793 000 hehtaaria.
Yhteismetsät.fi näyttää laajenemishaluiset yhteismetsät
Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus kannustavat metsänomistajaa pohtimaan oman metsän liittämistä laajenemishaluiseen yhteismetsään, jos helppo ja vaivaton yhteismetsäomistus kiinnostaa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa yhteismetsä on hyvä pitää mukana yhtenä vaihtoehtona, kun mietitään metsänomistuksen siirtämistä jälkipolville.
– Oman yhteismetsän perustamista voi suositella taloudellisessa mielessä vaihtoehdoksi vasta siinä tapauksessa, jos metsäpinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä tulee joka vuosi hakkuutuloja, sanoo metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta.
Suomen metsäkeskuksen hallinnoimalta Yhteismetsät.fi-verkkosivustolta on saatavilla kootusti tietoa yhteismetsäomistuksesta.
– Sivustosta on apua olemassa oleville yhteismetsille ja kaikille yhteismetsää omistusmuotona harkitseville. Sieltä löytyy tietoa yhteismetsäomistuksesta ja apua yhteismetsän hallinnointiin, kertoo Matilainen.
Matilaisen mukaan sivut ovat osaltaan madaltaneet kynnystä liittää metsä perusteilla olevaan tai olemassa olevaan yhteismetsään, sillä sen avulla on helppoa löytää aktiivisesti laajenevat yhteismetsät.
Lisätietoja:
Luettelo yhteismetsistä ja yhteismetsien pinta-aloista
Yhteismetsien maapinta-alan kehitys
Yhteyshenkilöt:
tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen, 040 563 6066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi
metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen, 040 049 7574, jukka.matilainen@metsakeskus.fi
Kuvat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Suomi saa kvanttiteknologiaan perustuvan harvinaisen huippulaitteen, joka pärjää niin italialaisella tulivuorella kuin Grönlannin jäätikölläkin13.5.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos saa loppukesästä Suomen ensimmäisen kvanttigravimetrin eli painovoimaa mittaavan laitteen, joka perustuu kvanttiteknologiaan. Hankinta tehdään osana EU:n tutkimushanketta. EU panostaa voimakkaasti kvanttiteknologiaan, jolla on mahdollisuus tuottaa teollisia ja tieteellisiä mullistuksia sekä kasvattaa kilpailukykyä ja omavaraisuutta Euroopassa.
Matalalla lentävä kone kevättaivaalla – kyse Maanmittauslaitoksen ilmakuvauslennoista12.5.2026 07:41:41 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos on käynnistänyt vuosittaiset ilmakuvaus- ja laserkeilauslennot, joilla tuotetaan aineistoa kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi ja maatalous- ja ympäristöalan tarpeisiin. Kuvauskoneen voi kesän aikana nähdä lentävän taivaalla mm. Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Lennot ovat osa normaalia Maanmittauslaitoksen kartoitustyötä. Matalalla lentävän koneen tunnistaa kartoituskoneeksi edestakaisin sahaavasta lentoreitistä.
Oman huoneiston remontti- ja lainatiedot tulevat kesään mennessä katsottavaksi7.5.2026 06:47:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelussa on nyt mahdollista tarkastella omaan huoneistoon ja taloyhtiöön liittyviä kunnossapito-, vastike- ja lainatietoja. Kuitenkin käytännössä vasta kolmasosa voi nähdä omia remonttitietojaan, sillä isännöitsijät ilmoittavat tietonsa lain takarajan loppusuoralla.
Lainan vakuutena olevien huoneistojen osakekirjojen massamuotoinen sähköistäminen alkaa ensi vuonna4.5.2026 08:01:44 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos ja pankit valmistelevat ensi vuodelle osakekirjojen massasähköistämistä, joka tullee mahdolliseksi vuoden 2027 alun lakimuutoksessa. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä parantaa taloyhtiöiden ja huoneistojen omistustietojen saatavuutta, luotettavuutta ja turvallisuutta.
Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa28.4.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Kevät on Suomessa tulville kriittinen ajankohta. Tulvat ja niiden ajankohdat tai jopa tulvien vähyys vaikuttavat ympäröiviin alueisiin, mikä korostaa ennustetiedon tarvetta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat osana Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset vedet –lippulaivaa tuottavat Suomen jokiin liittyvää tarkkaa mittaus- ja mallinnustietoa, jotta tulviin ja niiden vaikutuksiin voidaan varautua ajoissa. Tiedolle on tarvetta, sillä tulvariskien vaikutukset ulottuvat niin ympäristöön kuin maankäyttöönkin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme