Yhteismetsien laajeneminen jatkuu – kasvuhaluiseen yhteismetsään liittyminen on kannattava vaihtoehto metsänomistajalle
Oman yhteismetsän perustaminen kannattaa vasta, kun pinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä saa hakkuutuloja joka vuosi. Maanmittauslaitoksen tiedot osoittavat, että yhteismetsien pinta-alat ovat kasvussa.
Yhteismetsien pinta-ala kasvoi 17 600 hehtaarilla viime vuonna. Uusien yhteismetsien osuus oli siitä 7 000 hehtaaria ja muiden pinta-alan muutosten osuus 10 600 hehtaaria. Muihin pinta-alan muutoksiin kuuluvat yhteismetsiin liittämisten lisäksi myös myynnit. Viime vuosina yhteismetsät ovat ryhtyneet myymään alueitaan yhä enemmän. Metsän korkean hinnan vaikutus näkyy kehityksessä. Yhteismetsien myymä pinta-ala oli vuonna 2024 miltei 7 000 hehtaaria.
– Vuoden 2024 aikana uusia yhteismetsiä muodostettiin 28 kappaletta ja olemassa olevia yhteismetsiä laajennettiin 92 maanmittaustoimituksessa. Tekemämme yhteismetsätoimitukset valmistuivat nopeasti, keskimäärin hieman yli neljässä kuukaudessa, kertoo tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen Maanmittauslaitoksesta.
– Alkuvuosi 2025 on ollut myös vireä, sillä toukokuun loppuun mennessä Maanmittauslaitoksesta on haettu 54 yhteismetsätoimitusta.
Pienet yhteismetsät osaksi isoja
– Viime vuosien aikana ovat yleistyneet yksittäisten yhteismetsien toiminnan lakkaaminen ja pienempien yhteismetsien fuusioituminen suurempaan yhteismetsään. Syynä on osaltaan se, että alkuinnostuksen jälkeen on huomattu, että yhteismetsän hallintomalli vaatii hieman enemmän työtä kuin perinteinen yksityismetsän omistus. Pienessä yhteismetsässä voi olla vaikeaa löytää innokkaita vastuunkantajia, huomauttaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Tämän vuoden alussa Suomessa oli 659 yhteismetsää. Yhteismetsien yhteenlaskettu pinta-ala käsitti noin 793 000 hehtaaria.
Yhteismetsät.fi näyttää laajenemishaluiset yhteismetsät
Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus kannustavat metsänomistajaa pohtimaan oman metsän liittämistä laajenemishaluiseen yhteismetsään, jos helppo ja vaivaton yhteismetsäomistus kiinnostaa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa yhteismetsä on hyvä pitää mukana yhtenä vaihtoehtona, kun mietitään metsänomistuksen siirtämistä jälkipolville.
– Oman yhteismetsän perustamista voi suositella taloudellisessa mielessä vaihtoehdoksi vasta siinä tapauksessa, jos metsäpinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä tulee joka vuosi hakkuutuloja, sanoo metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta.
Suomen metsäkeskuksen hallinnoimalta Yhteismetsät.fi-verkkosivustolta on saatavilla kootusti tietoa yhteismetsäomistuksesta.
– Sivustosta on apua olemassa oleville yhteismetsille ja kaikille yhteismetsää omistusmuotona harkitseville. Sieltä löytyy tietoa yhteismetsäomistuksesta ja apua yhteismetsän hallinnointiin, kertoo Matilainen.
Matilaisen mukaan sivut ovat osaltaan madaltaneet kynnystä liittää metsä perusteilla olevaan tai olemassa olevaan yhteismetsään, sillä sen avulla on helppoa löytää aktiivisesti laajenevat yhteismetsät.
Lisätietoja:
Luettelo yhteismetsistä ja yhteismetsien pinta-aloista
Yhteismetsien maapinta-alan kehitys
Yhteyshenkilöt:
tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen, 040 563 6066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi
metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen, 040 049 7574, jukka.matilainen@metsakeskus.fi
Kuvat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Inlösningsersättningarna som betalas till markägarna höjs med 25 procent4.8.2025 07:47:22 EEST | Pressmeddelande
Genom en lagändring som nyss trätt i kraft får markägarna 25 procent högre ersättning om deras skog eller mark löses in för utveckling av samhället. Inlösningskommissionen ledd av en lantmäteriingenjör vid Lantmäteriverket ansvarar för fastställande av inlösningsersättningarna i Finland i en process mellan inlösaren och markägaren, en inlösningsförrättning.
Maanomistajille maksettaviin lunastuskorvauksiin neljäsosan korotus4.8.2025 07:47:22 EEST | Tiedote
Maanomistajat saavat juuri voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote
Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme