Huomioi lintuinfluenssariski, jos kohtaat luonnossa sairaan tai kuolleen eläimen
26.6.2025 08:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Lintuinfluenssatartunnan saaneita, sairaita tai kuolleita lintuja on havaittu tänä vuonna viimevuotista enemmän. Virus ei tartu ihmiseen helposti, mutta voi tarttuessaan aiheuttaa vakavan taudin. Vältä siis koskemasta luonnosta löytämiisi kuolleisiin tai sairaisiin eläimiin.
H5N1-lintuinfluenssavirusta kiertää tällä hetkellä luonnonvaraisissa linnuissa myös Suomessa. Tartuntoja on havaittu satunnaisesti myös nisäkkäissä, kuten saukoissa ja ketuissa. Sama virus on aiheuttanut taudinpurkauksia turkistarhoilla mm. Suomessa vuonna 2023 ja siipikarjatiloilla Euroopassa.
Lintuinfluenssavirusten kyky tarttua ihmiseen on heikko. Tartunta voi kuitenkin johtaa hyvin vakavaan tautiin. Siksi on tärkeää välttää altistumista virukselle sairaiden tai kuolleiden eläimien kautta. Myös muut eläimet kuten kotieläimet voivat sairastua altistuttuaan virukselle.
”Virus voi kulkeutua ihmisen elimistöön kosketustartuntana, esimerkiksi eläinten käsittelyssä likaantuneista käsistä suuhun tai silmiin. Virus voi myös tarttua ilmavälitteisesti erityisesti suljetuissa tiloissa, kuten sisätiloissa tai autossa”, sanoo THL:n erikoistutkija Erika Lindh.
Jos sairaan tai kuolleen eläimen käsittely on välttämätöntä, on ensisijaisen tärkeää suojautua tartunnalta esimerkiksi käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja pesemällä kädet saippualla. Hengityksensuojaimen käyttö on tarpeen, jos kontakti eläimeen pitkittyy.
Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tai -sairastumisista tulee aina ilmoittaa virkaeläinlääkärille.
Miten toimin, jos löydän yksittäisen sairaan tai kuolleen eläimen?
Eläimellä lintuinfluenssaan viittaavia oireita voivat olla apaattisuus, hengitystieoireet, ripuli ja keskushermosto-oireet, kuten asentovirheet tai epänormaalit liikkeet. Taudin eteneminen voi myös olla niin nopeaa, ettei mitään oireita havaita ennen eläimen kuolemaa.
Jos epäilet, että sairaana löytämälläsi luonnonvaraisella eläimellä on lintuinfluenssatartunta, ilmoita siitä virkaeläinlääkärille. Älä vie eläintä tilaan, jossa on muita eläimiä tai ihmisiä, jotka voivat altistua virukselle.
Yksittäisen kuolleen linnun voi yleensä jättää luontoon. Piha-alueella kuolleen eläimen voi hygieniasyistä haudata tai poimia ehjään muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön. Kokonaisen eläimen voi myös toimittaa kuolin- ja taudinsyyntutkimuksiin Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti.
Älä koske kuolleeseen eläimeen paljain käsin. Pese kädet huolellisesti vedellä ja saippualla eläimen käsittelyn jälkeen ja käytä tarvittaessa alkoholipohjaista käsidesiä.
Nämä ohjeet pätevät myös, jos kissa tai koira tuo kotiin kuolleen linnun. Jos lemmikki sairastuu ja tarvitsee hoitoa tapahtuman jälkeisellä viikolla, on eläinlääkärille hyvä mainita pyydystetystä linnusta.
Miten toimin, jos löydän useita kuolleita lintuja?
Jos havaitset luonnonvaraisten lintujen joukkokuoleman tai -sairastumisen, ota viipymättä yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin.
Lintuinfluenssaan viittaavana joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai varislinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta. Myös yksittäisistä kuolleista isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa.
Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon.
Lisätiedot
Lintuinfluenssa (Ruokavirasto)
Lintuinfluenssalta suojautuminen (Työterveyslaitos)
Eläinnäytteiden toimittaminen tutkimuksiin (Ruokavirasto)
Ilmoita havaintosi kuolleesta villieläimestä (Ruokavirasto)
Virkaeläinlääkärien yhteystiedot (Ruokavirasto)
Erika Lindh
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8039
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tartuntatautilääkäri
THL
puh. 029 524 8557
tartuntatautilaakari@thl.fi
Tuija Gadd
tutkimusprofessori
Ruokavirasto
puh. 029 520 4183
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme