Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Aivovaltimopullistumat eli aneurysmat ovat aivoverisuoniseinämien heikentyneitä kohtia, joita esiintyy noin 2–3 prosentilla väestöstä. Useimmat pullistumat eivät aiheuta oireita, mutta pieni osa puhkeaa ja aiheuttaa hengenvaarallisen lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon. Suomessa noin 40 % tällaisen vuodon saaneista menehtyy.
Aivovaltimopullistumat eivät ole perinnöllisiä, vaan syntyvät useimmiten aikuisiällä tupakoinnin ja korkean verenpaineen seurauksena. Tupakointi on merkittävin riskitekijä aivovaltimopullistumien puhkeamiselle, ja aiempien suomalaistutkimusten mukaan riski on poikkeuksellisen suuri tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla.
Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgialla tehdyssä tutkimuksessa seulottiin aivoverisuonten tietokonetomografiakuvauksella 108 tupakoivaa 50–60-vuotiasta naista. Jopa 10 %:lla havaittiin aivovaltimopullistuma. Useimmat pullistumat olivat kooltaan pieniä, jolloin ensisijainen hoito on tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen hyvä hoito. Kahden naisen aivovaltimopullistuma hoidettiin ennaltaehkäisevällä leikkauksella.
”Kaikkia aivovaltimopullistumia ei ole tarvetta hoitaa leikkauksella tai suonensisäisellä sulkutoimenpiteellä. Usein tupakoinnin lopetus tai verenpainetaudin hyvä hoito riittävät pullistuman vuotoriskin pienentämiseen”, tarkentaa tutkimuksen päätutkija, neurokirurgi Justiina Huhtakangas.
Aivovaltimopullistumien seulonnan hyödyt ja haitat punnittava
Suomessa on noin 38 000 tupakoivaa 50–60-vuotiasta naista, joista ainakin osa voisi hyötyä seulonnasta. Tutkimuksen perusteella ei vielä voida antaa virallista suositusta seulonnan laajentamisesta.
”Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa seulonta on kohdennettu ihmisiin, joilla tiedetään olevan erityisen korkea riski sairastua lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon ja menehtyä tautiin. Seulonta ja riskitekijöihin eli tupakointiin ja korkeaan verenpaineeseen puuttuminen voi vähentää ennenaikaisia kuolemia tässä riskiryhmässä, jopa ilman kirurgista tai suonensisäistä hoitoa”, kommentoi aivoverisuonisairauksiin erikoistunut neurokirurgi Miikka Korja, joka on myös seulontatutkimuksen tutkijalääkäreitä.
HUSin neurokirurgit korostavat, että seulonnan hyötyjä ja haittoja pitää vielä arvioida huolellisesti. Seulonta voi aiheuttaa myös ylihoitoa ja sairastuvuutta, jos kaikki pienetkin löydetyt aivoverisuonipullistumat hoidetaan toimenpiteillä. Toimenpiteisiin liittyy aina komplikaatioriskejä. Potilaiden hyvä informointi ja tukeminen on ensiarvoisen tärkeää.
Tupakoinnin lopettamisen tukeminen seulonnan yhteydessä voisi tuoda merkittäviä terveyshyötyjä. Seulonnan vaikuttavuudesta ja pitkän aikavälin hyödyistä on luvassa lisätutkimuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Linkki tutkimusartikkeliin:
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Justiina HuhtakangasLKT, neurokirurgian erikoislääkäriNeurokeskus, HUS ja Helsingin yliopisto
justiina.huhtakangas@hus.fiTietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme