Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla

Aivovaltimopullistumat eli aneurysmat ovat aivoverisuoniseinämien heikentyneitä kohtia, joita esiintyy noin 2–3 prosentilla väestöstä. Useimmat pullistumat eivät aiheuta oireita, mutta pieni osa puhkeaa ja aiheuttaa hengenvaarallisen lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon. Suomessa noin 40 % tällaisen vuodon saaneista menehtyy.

Aivovaltimopullistumat eivät ole perinnöllisiä, vaan syntyvät useimmiten aikuisiällä tupakoinnin ja korkean verenpaineen seurauksena. Tupakointi on merkittävin riskitekijä aivovaltimopullistumien puhkeamiselle, ja aiempien suomalaistutkimusten mukaan riski on poikkeuksellisen suuri tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla. 

Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgialla tehdyssä tutkimuksessa seulottiin aivoverisuonten tietokonetomografiakuvauksella 108 tupakoivaa 50–60-vuotiasta naista. Jopa 10 %:lla havaittiin aivovaltimopullistuma. Useimmat pullistumat olivat kooltaan pieniä, jolloin ensisijainen hoito on tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen hyvä hoito. Kahden naisen aivovaltimopullistuma hoidettiin ennaltaehkäisevällä leikkauksella. 

”Kaikkia aivovaltimopullistumia ei ole tarvetta hoitaa leikkauksella tai suonensisäisellä sulkutoimenpiteellä. Usein tupakoinnin lopetus tai verenpainetaudin hyvä hoito riittävät pullistuman vuotoriskin pienentämiseen”, tarkentaa tutkimuksen päätutkija, neurokirurgi Justiina Huhtakangas. 

Aivovaltimopullistumien seulonnan hyödyt ja haitat punnittava 

Suomessa on noin 38 000 tupakoivaa 50–60-vuotiasta naista, joista ainakin osa voisi hyötyä seulonnasta. Tutkimuksen perusteella ei vielä voida antaa virallista suositusta seulonnan laajentamisesta. 

”Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa seulonta on kohdennettu ihmisiin, joilla tiedetään olevan erityisen korkea riski sairastua lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon ja menehtyä tautiin. Seulonta ja riskitekijöihin eli tupakointiin ja korkeaan verenpaineeseen puuttuminen voi vähentää ennenaikaisia kuolemia tässä riskiryhmässä, jopa ilman kirurgista tai suonensisäistä hoitoa”, kommentoi aivoverisuonisairauksiin erikoistunut neurokirurgi Miikka Korja, joka on myös seulontatutkimuksen tutkijalääkäreitä. 

HUSin neurokirurgit korostavat, että seulonnan hyötyjä ja haittoja pitää vielä arvioida huolellisesti. Seulonta voi aiheuttaa myös ylihoitoa ja sairastuvuutta, jos kaikki pienetkin löydetyt aivoverisuonipullistumat hoidetaan toimenpiteillä. Toimenpiteisiin liittyy aina komplikaatioriskejä. Potilaiden hyvä informointi ja tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. 

Tupakoinnin lopettamisen tukeminen seulonnan yhteydessä voisi tuoda merkittäviä terveyshyötyjä. Seulonnan vaikuttavuudesta ja pitkän aikavälin hyödyistä on luvassa lisätutkimuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. 

Linkki tutkimusartikkeliin:

Huhtakangas, Vasankari, Numminen, Niemelä, Korja: Targeted Screening of Unruptured Intracranial Aneurysms in Female Smokers: Inconsiderate Overdiagnosis or Chance for Better Health? Stroke, 2025.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.