Varusmiespalvelus tuottaa terveyshyötyjä – eniten hyötyvät lihavat ja huonokuntoiset palveluksen aloittajat

Lihavuus ja heikko kestävyyskunto ovat keskeisiä tarttumattomien tautien riskitekijöitä ja siksi tärkeitä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Lihavuus on yleistynyt globaalisti, ja tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 25-vuotiaista miehistä noin 73,8 % arvioidaan olevan joko ylipainoisia tai lihavia vuonna 2050 (Ng ym. Lancet 2025). Tämän ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2050 jo yli 1,5 miljoonaa lihavaa ja ylipainoista miestä. Myös kestävyyskunnon ennustetaan heikentyvän tulevina vuosikymmeninä.

Mitä vaikutusta varusmiespalveluksella oli vyötärömittaan ja kestävyyskuntoon? 

Varusmiespalveluksen aikana vyötärönympärys pieneni keskimäärin 2,1 cm ja 12 minuutin juoksutestin tulos parani keskimäärin 62 metriä, mikä vastaa noin 1–2 ml/kg/min parannusta maksimaalisessa hapenottokyvyssä (Tenkanen ym. Annals of Medicine 2025). 

Palvelus oli terveyden kannalta erityisen hyödyllistä varusmiespalveluksen alkaessa vyötäröltään lihaville ja huonokuntoisille miehillä. Miehillä, joiden vyötärömitta oli yli 100 cm ja jotka kuuluivat kestävyyskunnoltaan heikoimpaan viidennekseen, vyötärönympärys pieneni keskimäärin 7,9 cm ja 12 minuutin juoksutestin tulos parani keskimäärin 255 metriä, mikä vastaa noin 5–6 ml/kg/min parannusta maksimaalisessa hapenottokyvyssä.

Jos tulokset olisivat pysyviä, mitä terveysvaikutuksia niillä olisi?

Varusmiespalveluksen aikaansaama muutos kestävyyskunnossa on merkittävä. Jos kestävyyskunnon parantuminen olisi pitkäaikaista tai pysyvää, sillä olisi erittäin suuri merkitys sekä tarttumattomiin tauteihin sairastumiseen että kuolleisuuteen. Noin 3,5 ml/kg/min parempi kestävyyskunto on osoitettu olevan yhteydessä 16 % pienempään kokonaiskuolleisuuteen. 

Myös varusmiespalveluksen aikana tapahtuva vyötärömitan pienentyminen on terveyden kannalta merkittävää. Vyötärönympäryksen kasvu vähintään 5 cm on osoitettu olevan yhteydessä noin 17 % suurempaan kuolleisuuteen. Vyötärönympäryksen kasvu 10 cm on puolestaan osoitettu olevan yhteydessä noin 61 % suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Varusmiespalvelusta voidaan pitää tehokkaana väestötason kansanterveydellisenä interventiona, joka parantaa nuorten aikuisten miesten kehon koostumusta ja fyysistä kuntoa.

Miten tutkittiin? 

Tutkimus on UKK-instituutin, Tampereen yliopiston, Pääesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimus, jossa tutkittiin varusmiespalveluksen aikana tapahtuvaa vyötärömitan ja kestävyyskunnon muutosta vuosina 2005–2015.  

Yhteensä tutkittavia oli 249 279 miestä, joiden keskimääräinen ikä oli 19,1 vuotta, pituus 179,2 cm ja paino 77,0 kg. Varusmiespalveluksen kesto oli joko 6, 9 tai 12 kuukautta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) ja Sotatieteiden tutkimussäätiö. 

Lähteet: 

Suomalaisten varusmiesten vyötärömitan ja kestävyyskunnon muutokset varusmiespalveluksen aikana: Tenkanen T, Pihlainen K, Tokola K, Vaara JP, Kyröläinen H, Sievänen H, Vasankari T. Impact of compulsory military service on public health: significant benefits for obese and unfit young adult men. Annales of Medicine 2025, article 2529300. https://doi.org/10.1080/07853890.2025.2520399

Globaalin lihavuuden yleistyminen maailmassa, sisältäen Suomea koskevan ennusteen: Ng M, Gakidou E, Lo J, … , Vasankari TJ, … , Murray CJL, Sawyer SM, Vollset SE. Global, regional, and national prevalence of adult overweight and obesity, 1990-2021, with forecasts to 2050: a forecasting study for Global Burden of Disease Study 2021. Lancet 2025; 405: 813-838. https://doi.org./10.1016/S0140-6736(25)00355-1