Varusmiespalvelus tuottaa terveyshyötyjä – eniten hyötyvät lihavat ja huonokuntoiset palveluksen aloittajat
Varusmiespalvelus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi pienentää vyötärönympärystä ja kohottaa kestävyyskuntoa nuorilla miehillä. Tuore kotimainen tutkimus, joka perustuu lähes 250 000 miehen tietoihin, tarkastelee varusmiespalveluksen vaikutuksia terveyteen.
Lihavuus ja heikko kestävyyskunto ovat keskeisiä tarttumattomien tautien riskitekijöitä ja siksi tärkeitä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Lihavuus on yleistynyt globaalisti, ja tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 25-vuotiaista miehistä noin 73,8 % arvioidaan olevan joko ylipainoisia tai lihavia vuonna 2050 (Ng ym. Lancet 2025). Tämän ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2050 jo yli 1,5 miljoonaa lihavaa ja ylipainoista miestä. Myös kestävyyskunnon ennustetaan heikentyvän tulevina vuosikymmeninä.
Mitä vaikutusta varusmiespalveluksella oli vyötärömittaan ja kestävyyskuntoon?
Varusmiespalveluksen aikana vyötärönympärys pieneni keskimäärin 2,1 cm ja 12 minuutin juoksutestin tulos parani keskimäärin 62 metriä, mikä vastaa noin 1–2 ml/kg/min parannusta maksimaalisessa hapenottokyvyssä (Tenkanen ym. Annals of Medicine 2025).
Palvelus oli terveyden kannalta erityisen hyödyllistä varusmiespalveluksen alkaessa vyötäröltään lihaville ja huonokuntoisille miehillä. Miehillä, joiden vyötärömitta oli yli 100 cm ja jotka kuuluivat kestävyyskunnoltaan heikoimpaan viidennekseen, vyötärönympärys pieneni keskimäärin 7,9 cm ja 12 minuutin juoksutestin tulos parani keskimäärin 255 metriä, mikä vastaa noin 5–6 ml/kg/min parannusta maksimaalisessa hapenottokyvyssä.
Jos tulokset olisivat pysyviä, mitä terveysvaikutuksia niillä olisi?
Varusmiespalveluksen aikaansaama muutos kestävyyskunnossa on merkittävä. Jos kestävyyskunnon parantuminen olisi pitkäaikaista tai pysyvää, sillä olisi erittäin suuri merkitys sekä tarttumattomiin tauteihin sairastumiseen että kuolleisuuteen. Noin 3,5 ml/kg/min parempi kestävyyskunto on osoitettu olevan yhteydessä 16 % pienempään kokonaiskuolleisuuteen.
Myös varusmiespalveluksen aikana tapahtuva vyötärömitan pienentyminen on terveyden kannalta merkittävää. Vyötärönympäryksen kasvu vähintään 5 cm on osoitettu olevan yhteydessä noin 17 % suurempaan kuolleisuuteen. Vyötärönympäryksen kasvu 10 cm on puolestaan osoitettu olevan yhteydessä noin 61 % suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Varusmiespalvelusta voidaan pitää tehokkaana väestötason kansanterveydellisenä interventiona, joka parantaa nuorten aikuisten miesten kehon koostumusta ja fyysistä kuntoa.
Miten tutkittiin?
Tutkimus on UKK-instituutin, Tampereen yliopiston, Pääesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimus, jossa tutkittiin varusmiespalveluksen aikana tapahtuvaa vyötärömitan ja kestävyyskunnon muutosta vuosina 2005–2015.
Yhteensä tutkittavia oli 249 279 miestä, joiden keskimääräinen ikä oli 19,1 vuotta, pituus 179,2 cm ja paino 77,0 kg. Varusmiespalveluksen kesto oli joko 6, 9 tai 12 kuukautta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) ja Sotatieteiden tutkimussäätiö.
Lähteet:
Suomalaisten varusmiesten vyötärömitan ja kestävyyskunnon muutokset varusmiespalveluksen aikana: Tenkanen T, Pihlainen K, Tokola K, Vaara JP, Kyröläinen H, Sievänen H, Vasankari T. Impact of compulsory military service on public health: significant benefits for obese and unfit young adult men. Annales of Medicine 2025, article 2529300. https://doi.org/10.1080/07853890.2025.2520399
Globaalin lihavuuden yleistyminen maailmassa, sisältäen Suomea koskevan ennusteen: Ng M, Gakidou E, Lo J, … , Vasankari TJ, … , Murray CJL, Sawyer SM, Vollset SE. Global, regional, and national prevalence of adult overweight and obesity, 1990-2021, with forecasts to 2050: a forecasting study for Global Burden of Disease Study 2021. Lancet 2025; 405: 813-838. https://doi.org./10.1016/S0140-6736(25)00355-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Vasankari, johtaja, professori, LT, UKK-instituutti, puhelin 040 505 9147, tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi
Tuomas Tenkanen, väitöskirjatutkija, LL, Tampereen yliopisto, puhelin 040 066 3429, tuomas.tenkanen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tutkitusti terveellistä ja turvallista liikkumista
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva tutkimus- ja asiantuntijakeskus. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Tuotamme mm. tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
KunnonKartta-tutkimus alkaa Turun seudulla – kutsu mittauksiin yli 2 000 aikuiselle13.11.2025 07:02:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimus tuottaa tietoa myös paikallaanolosta, unesta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Turun seudulta on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
Runsas valveaikainen makoilu ja loikoilu ovat yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin19.10.2025 19:10:45 EEST | Tiedote
Valveaikaisen makoilun ja loikoilun yhteydet sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja yksittäisiin sydänterveyden riskitekijöihin poikkeavat lyhyiden istumisjaksojen ja seisomisen yhteyksistä. Paikallaanolon eri osatekijöitä on tärkeää mitata ja arvioida erikseen, ei yhtenä paikallaanolon kokonaisuutena. Tämä selvisi UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen julkaisussa, jossa tarkasteltiin liikemittarilla mitatun paikallaanolon osatekijöiden yhteyksiä sydänterveyden osoittimiin työikäisillä aikuisilla.
Uusi tutkimus selvittää salibandypelaajien vammariskejä ja hyvinvointia – mukana koko F-liiga13.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tällä pelikaudella käynnistyvä tutkimus kartoittaa kattavasti naisten ja miesten F-liigan pelaajien terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimus tuottaa uutta tietoa salibandyyn liittyvistä vammoista, terveysriskeistä ja psyykkisestä kuormituksesta – tietoa, jota voidaan hyödyntää myös muissa urheilulajeissa.
Tällaisiin tilanteisiin katsojat tarvitsevat ensiapua jääkiekko-ottelussa7.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jääkiekko-ottelut ovat suuria yleisötapahtumia, joissa myös yleisö tarvitsee välillä ensiapua. Yhden ottelun aikana rekisteröidään keskimäärin noin neljä yleisön ensiaputapahtumaa. Joissain otteluissa yleisöä varten olevaa ensiapupalvelua ei tarvita lainkaan ja vilkkaimmillaan tapahtumia on reilusti yli kymmenen. Tiedot selviävät miesten jääkiekon MM-kisojen yhteydessä vuosina 2022 ja 2023 tehdystä tutkimuksesta.
KunnonKartta-tutkimus käynnistyy Helsingin seudulla – kutsu mittauksiin yli 2 000 aikuiselle6.10.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Se tuottaa ajankohtaista tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Yli 2 000 aikuista Helsingin seudulta on kutsuttu osallistumaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme