Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen rauhallisena kuluvalla viikolla. Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla ei ole kuluneella viikolla havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu yhteensä 15:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaalla.
Rannikkoalueilla sinilevähavaintojen määrä ei ole juuri muuttunut viime viikosta. Yhdellä Kymenlaakson havaintopaikalla on havaittu runsaasti levää. Hieman sinilevää on havaittu yhdellä rannikon havaintopaikalla Varsinais-Suomessa.
Kattavia satelliittihavaintoja ei ole kuluvalla viikolla saatu avomereltä epävakaisen ja pilvisen sään vuoksi. Länsirannikon sisemmillä vesimuodostumilla on kuitenkin havaittu resuspensiota, eli tuulet ja aallokko ovat nostattaneet pohjasta ainesta pintaan. Pintaan noussut aines aiheuttaa veteen sekoittuessaan sen samentumista. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella veteen sekoittunut sinilevämäärä on lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
Virallisen seurannan lisäksi arvokasta tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä 49 kansalaishavaintoa.
Sinileväesiintymien ja veden samentumisen lisäksi vesistöt myös tummuvat
Valuma-alueelta kulkeutuu vesistöihin eloperäistä ainesta, eli pääosin turve- ja metsämaassa hajonnutta kasviainesta, humusta. Monet Suomen sisävedet ovat tyypillisesti humuspitoisia ja väriltään ainakin lievästi rusehtavia. Lisääntynyt valuma-alueelta kulkeutuvan humuksen määrä ja sen mukana kulkeutuva rauta ovat edistäneet vesistöjen tummumista viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana.Lisääntyneen humuspitoisuuden merkittäviä lähteitä ovat turvemaat ja niillä tehtävät ojitukset. Myös ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sademäärä edistää humuksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Humus- ja ravinnepitoinen vesi kulkeutuu edelleen Itämereen edistäen myös sen tummumista.
Vesistön tummuminen vaikuttaa sen ekosysteemiin. Tummumisen myötä veden pintakerroksesta pääsee vähemmän auringonvaloa läpi, jolloin valaistu vesikerros kaventuu ja yhteyttävien eliöiden elintila pienenee. Pohjalle päätyvän valon määrän vähentyessä vähenee myös uposkasvien määrä. Sen sijaan pinnalla kasvavat kelluslehtiset kasvit, kuten lumpeet, pääsevät runsastumaan. Myös pohjaeläimet ja kalat kärsivät tummumisesta. Järvien rehevöityminen ja tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta. Tämä heikentää omega-3-rasvahappojen tuotantoa ravintoverkossa ja siten vähentää terveydelle välttämättömien rasvahappojen määrää myös kaloissa. Lisäksi tummuminen edistää veden lämpenemistä, mikä voi johtaa vesistön jyrkempään lämpötilakerrostuneisuuteen ja heikentää alusveden happipitoisuutta.
Linkki karttaan
Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ELY-keskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu lähes 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilta maata sisävesiltä, rannikolta ja saaristosta.
Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.
Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai 19.6. - 7.8.2025. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.
Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa
Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä:
Vilma Rikala, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 085
Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15
Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314
Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326
Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
The blue-green algae situation has remained calm7.8.2025 13:05:00 EEST | Press release
During the past week, the blue-green algae situation has remained calm in inland waters, coastal areas, and open sea areas. Less blue-green algae has been observed in inland waters and coastal areas than is typical for late summer. The situation has also remained stable in open sea areas, with windy weather keeping the algae mixed into the water across all water areas.
Läget med cyanobakterier har förblivit lugnt7.8.2025 13:05:00 EEST | Pressmeddelande
Under den gångna veckan har situationen med cyanobakterier varit lugn både i insjöar, kustområden och öppet hav. Det har observerats mindre cyanobakterier i insjöar och längs kusterna än vad som är vanligt för sensommaren. Även på öppet hav har situationen varit stabil, och det blåsiga vädret har hållit cyanobakterierna väl blandade i vattnet över hela vattenområdena.
Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena7.8.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Kuluneen viikon aikana sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesi-, rannikko- että avomerialueilla. Sisävesillä ja rannikolla sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti loppukesällä. Myös avomerellä sinilevätilanne on pysynyt vakaana, ja tuulinen sää on pitänyt levän sekoittuneena veteen kaikilla vesialuilla.
Blue-green algae observations have decreased this week31.7.2025 13:10:00 EEST | Press release
Compared to the previous week, the number of blue-green algae observations has decreased in inland waters, along the coast, and in open sea areas. In inland waters, blue-green algae occur less than usual for this time of year, while the situation along the coast and in the open sea has remained at an average level. However, the situation varies by region, and individual, more abundant occurrences have been observed in different parts of the country.
Cyanobakterieobservationerna har minskat under veckan31.7.2025 13:10:00 EEST | Pressmeddelande
Jämfört med föregående vecka har antalet cyanobakterieobservationer minskat både i insjöar, längs kusten och på öppet hav. I insjöar förekommer mindre algblomning än normalt för årstiden, medan situationen vid kusten och på öppet hav har hållit sig på en genomsnittlig nivå. Situationen varierar dock regionalt, och enskilda rikliga blomningar har observerats på olika håll i landet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme