Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena

Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen rauhallisena kuluvalla viikolla. Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla ei ole kuluneella viikolla havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu yhteensä 15:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaalla.  

Rannikkoalueilla sinilevähavaintojen määrä ei ole juuri muuttunut viime viikosta. Yhdellä Kymenlaakson havaintopaikalla on havaittu runsaasti levää.  Hieman sinilevää on havaittu yhdellä rannikon havaintopaikalla Varsinais-Suomessa.

Kattavia satelliittihavaintoja ei ole kuluvalla viikolla saatu avomereltä epävakaisen ja pilvisen sään vuoksi. Länsirannikon sisemmillä vesimuodostumilla on kuitenkin havaittu resuspensiota, eli tuulet ja aallokko ovat nostattaneet pohjasta ainesta pintaan. Pintaan noussut aines aiheuttaa veteen sekoittuessaan sen samentumista.  Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella veteen sekoittunut sinilevämäärä on lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.

Virallisen seurannan lisäksi arvokasta tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä 49 kansalaishavaintoa.

Sinileväesiintymien ja veden samentumisen lisäksi vesistöt myös tummuvat

Valuma-alueelta kulkeutuu vesistöihin eloperäistä ainesta, eli pääosin turve- ja metsämaassa hajonnutta kasviainesta, humusta. Monet Suomen sisävedet ovat tyypillisesti humuspitoisia ja väriltään ainakin lievästi rusehtavia. Lisääntynyt valuma-alueelta kulkeutuvan humuksen määrä ja sen mukana kulkeutuva rauta ovat edistäneet vesistöjen tummumista viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana.Lisääntyneen humuspitoisuuden merkittäviä lähteitä ovat turvemaat ja niillä tehtävät ojitukset. Myös ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sademäärä edistää humuksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Humus- ja ravinnepitoinen vesi kulkeutuu edelleen Itämereen edistäen myös sen tummumista.

Vesistön tummuminen vaikuttaa sen ekosysteemiin. Tummumisen myötä veden pintakerroksesta pääsee vähemmän auringonvaloa läpi, jolloin valaistu vesikerros kaventuu ja yhteyttävien eliöiden elintila pienenee. Pohjalle päätyvän valon määrän vähentyessä vähenee myös uposkasvien määrä. Sen sijaan pinnalla kasvavat kelluslehtiset kasvit, kuten lumpeet, pääsevät runsastumaan. Myös pohjaeläimet ja kalat kärsivät tummumisesta. Järvien rehevöityminen ja tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta. Tämä heikentää omega-3-rasvahappojen tuotantoa ravintoverkossa ja siten vähentää terveydelle välttämättömien rasvahappojen määrää myös kaloissa. Lisäksi tummuminen edistää veden lämpenemistä, mikä voi johtaa vesistön jyrkempään lämpötilakerrostuneisuuteen ja heikentää alusveden happipitoisuutta.

Linkki karttaan

• Kartta valtakunnallisen sinileväseurannan havainnoista viikolla 26

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ELY-keskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa. 

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu lähes 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilta maata sisävesiltä, rannikolta ja saaristosta. 

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa. 

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai 19.6. - 7.8.2025. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. 

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. 

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

• THL:n verkkosivuilla 

• Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilla 

• Terveyskirjasto.fi-verkkosivuilla 

Näin tunnistat sinilevän 

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. 

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa. 

• Mistä tuntee sinilevän? 

• Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä 

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin 

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.  

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. 

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille. 

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa 

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta. 

• Sinilevähavainnot Itämeri.fi:ssä 

• Sinilevähavainnot Vesi.fi:ssä